*

KaiHaavisto Suoraa puhetta

Ruoka ja elinkustannukset halvempaa Saksassa - Elämän laatu on parempaa

Suomen ruoan hintataso verrattuna vaikka saksaan on huikea. Ruoka on koko Euroopan mittakaavassa huomattavasti halvempaa Saksassa kuin Suomessa. Asiaa ei voida perustella suomen pitkillä välimatkoilla koska pitkä ne ovat välimatkat Euroopassakin.

Suomessa ruoan korkea hinta perustuu mielestäni moninkertaiseen verotukseen, monopoleihin sekä keskusliikkeiden suurimpiin katteisiin.

Saksassa arvonlisäverokanta on 19 % Suomessa se on 24 %

Suomessa ruoan arvonlisävero on 14 % Saksassa ruoan arvonlisävero on vain 7 % - elintarvikkeille sekä maataloustuotteille.

Suomessa olisi syytä tiputtaa ainakin ruoan sekä maataloustuotteiden arvonlisävero saksan tasolle 7 %:iin juuri siitä syystä, että suomessa varattomien ihmisten toimeentulo ja ostovoima yhä nousevissa kustannuksissa on huonontunut oleellisesti.

Lääkkeet olisi hyvä muuttaa veroista kokonaan vapaaksi. Lääkkeet ovat kalliita kelakorvauksista huolimatta. Ilman reseptiä ei korvattavat lääkkeet ovat kohtuuttoman kalliita heikompituloiselle ihmiselle.

Vuonna 2011 Saksassa verotettavat tulot alle € 8004 tienaavilla olivat verovapaita. Saksassa verotus on muutenkin alhaisempaa kuin Suomessa. Saksassa on osittain käytössä perhevero, joka kohtelee lapsiperheitä paremmin kuin suomi. Alennettuja veroja (perhevero) pitäisi suomessa harkita pienituloisille lapsiperheille. Myös niille perheille joiden alle 25 -vuotiaat lapset asuvat vielä kotona ja jotka opiskelevat. Vero voisi olla samaa luokkaa kuin saksassa 14 %, tiettyyn rajaan asti.

Suomeen voitaisiin ottaa käyttöön solidaarisuusvero, joka tarkoittaa sitä, että suuremman kustannusten kaupungeissa – esim. metropolialueella sekä suuremmissa kasvukeskuksissa joissa asuminen on kalliimpaa, alennetaan verotusta muutamia prosenttiyksiköitä niille perheille ja eläkeläisille, jotka ovat suomen mittapuun mukaan pienituloisia. Tämä voisi liittyä oleellisesti asumisen kustannuksiin. On epäreilua niille ihmisille, jotka joutuvat maksamaan enemmän vuokraa isommissa kaupungeissa, kun palkkataso tai eläke on kuitenkin sama - asuitpa sitten missä päin Suomea tahansa.

Tuoretta tietoa saksan ruoan hintatasosta.

Kävin viimeviikolla saksassa pienen kylän pienessä penni-marketissa ruoka ja juomaostoksilla. Tässä muutamia esimerkkejä.

-      Penni cola 0,39 centtiä (+pantti 0,25 centtiä)

-      Penni Chips 0,75 centtiä

-      Gran reserva punaviini 2,99 euroa/ 0,7 L

-      Kurkku 0,99 centtiä/ kilo

-      Admiral vernon rommi 5,49 euroa/ 0,7 L

-      Penni vitamiinimehu 0,95 centtiä

-      Tomaatit 0,99 centtiä/ kilo

-      Patonki 0,29 centtiä/ kpl

-      Adelskronen 6x 0,5L olutcase yhteensä 1,69 euroa / keissi

 

Tutkiessani muita tuotteita, olivat ne noin 20–80% halvempia kuin suomessa, riippuen tuotteesta.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Saksassa hintataso ja eläminen ovat halvempaa kuin suomessa. Palkkataso ei varmaankaan paljon heittele suomeen verrattuna. Ostovoima ja käteen jäävä osuus on isompi saksassa, verrattuna Suomeen.

Onko Suomi on muuttumassa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta köyhien maiden kastiin muutamassa vuodessa?

Nykyisen hallituksen ”kakaralauma” ovat pilaamassa ja saattamassa suomen erilaisilla omaa kansaa köyhdyttävillä sekä muita maita suosimalla sellaiseen ahdinkoon, että siitä ei ole ulospääsyä pitkään aikaan. Suomella ei siinä tilanteessa ole enää muuta vaihtoehtoa kuin liittyä liittovaltioon.  Sitä näillä toimilla mitä hallitus päätöksillään edesauttaa, ollaan tekemässä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Juha Ritvanen

Mitenkäs ihmeessä Kai Haavisto liittää tämän Perussuomalaisuuteensa ja sen arvoihin?

Sekopää mikä sekopää.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Kiitos Juha Ritvanen. Fiksua kommenttia, jolla todistat oman hyvyytesi

Juha Ritvanen

Itsepähän sille olet antanut syyn oman puolue- ja arvomaailmasi perusteella. Sillä arvomaailmalla ei saada aikaan niitä muutoksia mitä viestilläsi haluasit ilmeisimmin tuoda esille.
Jos kuluttajia on yli 14 kertaa enemmän vertaamassasi maassa, niin olisiko jotain syytä hieman laajentaa näkemystäsi mukaanlukien maan historia ja kulttuurillinenkin merkityskin?
EU-maan ollessa kyseessä, mikset vertaa asiaa myös joka ainoaan muuhun EU-maahan? Tai myös EU:n ulkopuoliseen maahan kuten Norjaan, jonka asukasluku ja kulttuuri on lähempänä Suomea kuin Saksan?

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Suomessa myydään belgiasta ja ranskasta tuotettua patonkia 2 eurolla. Suomeen patongit saapuvat raakapakasteena. Suomessa ne paistetaan ja lätkäistään fazerin paperipussiin ja ei kun tiskille myyntiin 2 eurolla. Sama patonki maksaa euroopassa yleisesti 29 centtiä.

Juha Ritvanen

Siis kannatat EU:ta, jossa elintarvikkeetkin liikkuvat vapaasti?

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Kannatan vapaakauppa aluetta, mutta en kannata Eu:ta nykymuodossaan. Suomi ei ole hyötynyt Eu:stä mitenkään. Saksan vienti on kasvanut 80% Eu:n myötä. Suomen ei. Me olemme enemmänkin maksumiehiä olleet koko ajan. Jo kerran Eu on niin ihana, niin miksi meillä verotus on kovempaa kuin saksassa ja hinnat yleisesti kalliimpia. Rakenne ja kulttuuri on meillä samankaltainen saksaan verrattuna. Soisaaliturva on Saksassa yhtä hyvä.

Janne Suominen Vastaus kommenttiin #14

Yksi pieni eroavaisuus tulee yhtäkkiä mieleen, nimittäin 82 miljoonaa / 357 022 km2 vs 5,4 miljoonaa / 338 432 km2. Mitä arvelet, olisiko tällä jotakin vaikutusta esim. siihen, miten vaikkapa ruoan hinta muodostuu?

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #18

Ei niin mitään merkitystä ihmismäärällä. Ymmärrän kyllä pointin, että mitä enemmän ihmisiä, sitä isommat volyymit. Suomi pystyisi tuottamaan ihan samaan hintatasoon elintarvikkeita jos vain halua olisi ja verotus alhaisempi. Kyse on tuottajahinnnoista ja siitä siivusta mitä isot keskusliikkeet vetävät välistä.

Mauri Hyhkö Vastaus kommenttiin #18

No millä sinä selität sen, että asunnot ovat Berliinissä puolet halvempia kuin Helsingissä, vaikka maassamme on satakertaa enemmän rakennusmaata?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kovin Eu-uskovaista kirjoittaa Suomi ja Saksa pienellä mutta Eurooppa isolla alkukirjaimella.
Kotiin vaan Suomea parantamaan. Marina ei mitään paranna. Jyväskylään suunnitellaan roskaruokapäivää. Suomessa heitetään ruokaa valtavasti pois, sehän heijastuu hintoihin.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Kiitos! En aina huomioi kirjoitusasuja kun olen imoplsiivinen. Välillä tulee kiinnitettyä huomiota äidinkieleeen, mutta en koe sitä ihan ylitärkeäksi näillä palstoilla.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Sini vielä... En marise, vaan totesin omista koemuksista tämän asian. Se kait ei ole kiellettyä.

Juha Ritvanen

Et siis tiedosta yhtään mitään omasta arvomaailmastasi, etkä omasta itsestäsi kuka tai mikä olet mukaanlukien puoluekantasi?

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #13

Kuullostaa kirjoituksesi kovinkin katkeralta. Mitähän ajat takaa tällaisella

Juha Ritvanen Vastaus kommenttiin #15

Miksiköhän nationalistisen arvomaailman ja näkemyksen omaavat ihmiset tarvitsevat omaa laumaansa ja johtajaansa kertomaan mitä he edustavat ja mikä heidän paikkansa on yhteiskunnassa - kulttuurista ja historiasta riippumatta?

Jos haluat sitä mitä viestilläsi toivot, et voi olla kovinkaan EU-vastainen, koska ensin on rakennettava se voimamaailma, joka kykenee vastaamaan muuta maailmaa. Siihen tarvitaan laajempaa myönteisyyttä EU-maiden kesken eikä lähihistoriallisiin (muutaman sadan vuoden takaisiin) nationalistisiin eroavaisuuksiin perustuvien yhteiskunnallisten rakennemaailmojen puolustamista.

Kun se sinun der puoluejohtajasi Kim-Jong Un on myöskin kääntänyt takkinsa, sinunkin on syytä seurata johtajaasi ja toimia arvomaailmasi vastaisesti.
Persujen logiikka on nähty ja ymmärretty jo vuosia. Siihen liittyy myös esim. USA:n republikaanit, joiden kyky muuttaa "loogista ajattelukykyä" on osoittautunut jo täysin absurdiksi vitsiksi, mistä länsimainen sivistys on hyvin kaukana: Logiikan perusteita vedetään täysin uusiksi mutta ne kaikki tapahtuvat hyvin kapea arvomaailman perusteella.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #33

Väärin, jos me olemme kerran liittyneet tähän huonon liittymään, niin miksi emme saa nauttia niistä hintatasoista jotka ovat muuallakin. Kun emme niistä voi nauttia, nin onko tämä Eu sitten niin tarpeellinen?

Äänestin Eu:ta vastaan vuonna 1995 ja äänestän myös heti samoin kunhan saamme kansalaiskeräyksen määrän täytettyä ja siihen ei mene pitkä aika

Juha Ritvanen Vastaus kommenttiin #50

Tä?

Siis kerrotko mikä on arvomaailmasi?

Tajuatko yhtään mitään itsestäsi mistä edes kirjoitat ja miksi kirjoitat niinkuin kirjoitat?
Ymmärrätkö yhtään mitään mitään miten ihmiskunnan historia yleensä on olemassa? Miksi historia on ylipäätänsä olemassa? Miksi se historia on ollut erilainen mitä se juuri nyt on tässä hetkessä eri puolella maapalloa?

Millään viestilläsi tässä ketjussa ei ole oikein yhtään mitään merkitystä, jos et tiedosta omaa itseäsi kuka ja mikä olet ja mitä edustat tässä maailmassa edes aikuisena ihmisenä...

Siinä sinulle hieman sitä pohtimista kun kerta aika normipersu näytät olevan nationalistisine arvoinesi, mutta siinä nyt ei vain kovin paljon juuri suomalaista näytä olevan, koska ilmiö on ihan täysin yleismaailmallinen.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #58

Hauska mies tuo Ritvanen, jonka kasvottomaan profiiliin joutuu vastaamaan. Kukahan lienee? En nyt anna sinulle historian oppituntia vaikka haluaisitkin. Kyllä minä Juha tunnen itseni, mutta tunnetko sinä minut? Normipersu on hyvä ilmaisu, kiitos siitä. Otan sen vastaan ilolla.

Juha Ritvanen Vastaus kommenttiin #61

Niin, ihan normipersu olet. Suosittelisin sinulle tutustumaan ja hyväksymään huomattavasti laajempia yhteiskunnallisia arvoja kuin mitä edustat. Se on sinun valintasi tässä maailmassa mitä haluat edustaa. Sekin on sen länsimaalaisen historian peruja, joista et näytä olevan kovin tietoinen.
En kuitenkaan odota sinunlaisiltasi sellaista mihin ei ole sekä haluja eikä kykyjä. Jokainen löytäköön oman paikkansa yhteiskunnassa. Se on kukin oikeus demokraattisesti toimivissa yhteiskunnissa, mutta jossa myös epädemokraattiseen arvomaailmaan ja sen käytäntöihin perustuvat arvomaailmat voivat saada jalansijaa ja ovat saaneetkin Euroopan historiassa.

PS. Demokraattisessa maailmassa asiat pitää selvittää itselleen ihan itse. Itse valitset ne lähteet mitä käytät oman arvomaailmasi julkituomiseen. Kukin voi käyttää demokraattisiin periaatteisiin perustuvia arvoja, jossa on maapallon laajin skaala ja niiden skaalojen eri lähtökohdat.
Osa niistä ei käytännössä johdakaan enää demokraattisiin arvoihin pohjautuviin kokemuksiin ja ideologisiin perustoihin.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #62

No kerroppa mitä huonoa on tuoda julki eri maiden hintatasoja?
Minulla on erittäin laaja katsantokanta, josta et tiedä kun et minua tunne henkilökohtaisesti. Tiedoksesi, että vaikka olen normi persu, olen persuista suvaitsevimmista päästä. Kertaakaan en ole kritisioinut esim. homojen asioita tai muiden vähemmistöjen. Kaikki me olemme ihmisiä taustasta riippumatta. Minä hyväksyn ihmiset ihmisinä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Hyväksyn myös ihmiset etsinestä taustasta riippumatta. Minulla on paljon ulkomaalaisia ystäviä tummista vaaleampiin. Käyn pari kertaa viikossa tuttujen ulkomaalaistaustaisten ravintoloissa lounaalla, kuten tänään viimeksi Ravintola Kiinassa Annankadulla. Minulla ei ole tarvetta korostaa suvaitsevaisuuttni koska olen oikeasti suvaitsevainen. Väärinkäsitys tulee siitä, että kritisioin kovin radikaalisti epäkohtia joita näen ja koen. Se kait ei ole väärin

Juha Ritvanen Vastaus kommenttiin #50

Siis: Sinä haluat historian muuttuvan, koska sekä Suomi että Saksa ovat EU:n jäseniä, jossa kansallisesti aikoinaan kehittyneitä käytäntöjä yritetään nyt hieman ja pikkuhiljaa yhdenmukaistamaan. Eikö niin?

Mauri Hyhkö Vastaus kommenttiin #33

VMP sano Stubbi! Tuotoksesi sopisi paremmin suoli-kaksneloseen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No ei. Ja et ole ainoa joka tyrmistyy ulkomailla esim ruoan jakelun pienimuotoisuudesta ja ruoan laadusta suhteessa kotimaan kaupan monopoleihin. Mutta harva muistaa yrittää tehdä asialle jotain. Ehkä tämä liittyy vähän Hautalagateenkin.
Suomi rypee kyynisyydessä.

Joachim Seetaucher

Logistiikkakustannukset ja suuremmat markkinat vaikuttavat hintatasoon, vaikka blogisti pyrkikin tämän kumoamaan.

Viinin hinnan kohdalla kyse on suomalaisesta alkoholipolitiikasta, jota monet täälläkin tuntuvat pitävän liian "liberaalina".

Suomi on pinta-alaltaan valtavan suuri pohjolan periferiassa sijaitseva erämaa, jossa asustelee keskisuuren kaupungin verran asukkaita. Hintaero on ymmärrettävä, kun täällä pyritään pitämään yllä samanlaista tarjontaa ja palvelutasoa kuin asutuillakin alueilla.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Joachim, tuo ei pidä paikkaansa. Logistiikkakustannukset ovat samaa luokkaa koko Euroopassa. Kokemusta on! Jos mennään vaikka kasselista hieman sivuun, on siellä samanlaista periferiaa ja monesti haastavammat liikenneolosuhteet kuin Suomessa. Saksa ei ole vain Hampuri, vaan iso maa jossa riittää teitä. Olen asunut Saksassa, joten tunnen maan hyvin ja sen olosuhteet.

Joachim Seetaucher

PYH!

Vertaapa mikä on Saksan väestötiheys per neliökilometri ja mikä Suomen.

Jos Kilpisjärvellä halutaan pitää yllä samaa hintatasoa kuin Helsingin Kampissa, niin ymmärrät varmaan mikä ongelma siitä sukeutuu.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #17

Ei niin mitään merkitystä ihmismäärällä. Ymmärrän kyllä pointin, että mitä enemmän ihmisiä, sitä isommat volyymit. Suomi pystyisi tuottamaan ihan samaan hintatasoon elintarvikkeita jos vain halua olisi ja verotus alhaisempi. Kyse on tuottajahinnnoista ja siitä siivusta mitä isot keskusliikkeet vetävät välistä.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #17

Kilpisjärven patonki osakeyhtiön jauhon hinta ei ole sn kummempi kuin muidenkaan. Kyse on verotuksesta jä isojen välistävedosta.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #23

Jos globaali perspektiivi on sinulle niin vaikea ymmärtää, niin ymmärrätkö edes sen, että esimerkiksi Levin hiihtokeskusksessa saattaa patonki maksaa enemmän kuin Itäkeskuksen Prismassa?

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #29

Olen käynyt levillä ja Ylläksellä ja ainakin K-marketissa oli sama hinta, tosin kun kilpailua ei ole, vetää k-kauppias välistä. Tukkuhinta on sama kuin eteläsuomessa. Tiedän tukkuhinnnat. Kyse on kauppiaan vetämästä katteesta kun kilpalua ei ole. Kyse ei siis ole välimatkasta , vaan ylisuurista katteista. Faktaa on kun olen itse käynyt tukussa vertaamassa hintoja

Mauri Hyhkö Vastaus kommenttiin #17

Norskit ja turistit nostaa Kilpisjärven hintatasoa.

Jani Virtanen

Saksassa on halpaa koska porukka on sairaalloisen pihiä! Saksalainen pihiys ja itaruus on surastaan hävettävää. On nettoa ja normaa, aldia ja lidlä, scheisseä ja gunstigeriä. Se saksalainen piheys on pahempaa kuin norjalainen hiihto. Naapurimaassa ranskassa pistetään tuplamäärä rahaa päivittäistavaroihin verrattuna saksaan, vaikka tulotaso on hieman alhaisempi. Tämä on totta, K-ryhmän kansainvälinen tilasto.

Eurooppalaisittain jättimaa ja markkinat, noin 7-10 spitzenscheissegunster -ketjua ja suurin alueellinen ostovoima, autobahnit täynnä rekkoja. Ei mitään matkittavaa saksasta tässä suhteessa, ihan oikeasti

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Tuon allekirjoitan! Saksassa kulkee päivittäin noin 1,5 miljoonaa rekkaa + muut pakeetti- ja kuorma-autot päälle. Saksan valtio tienaa autoilulla. Esimerkkinä. Oldenburgista - Travemundeen rekan tiemaksu on noin 44 euroa Jos (Tollcollect) Jos baanoilla pyörii miljoona rekkaa päivttäin maksaen baanamaksuja, kertyy siitä huima summa per päivä

Joachim Seetaucher

Et näköjään ymmärtänyt.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #26

Ymmärrän täysin, mutta silti suomessa voitaisiin laskea ruoan verotusta Saksan tasolle. Väestön tiheydellä ei ole suuri merkitys loppujen lopuksi, vaikka mitä isompi volyymi, niin sitä alhaisempi hinta. Tosiasiassa sillä tässä tapauksessa ei ole merkittävää hintaeroa

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #26

Jos patonki esipaistetaan vaikka Belgiassa. Oletetaan, että patonki maksaisi 5 centtiä kappaleelta. sen jälkeen se kuljetetaan kasselin mäkien yli Saksan periferiaan vuoristoteiden päähän pakalliseen pennymarkettiin. Hinnaksi asetetaan 29 centtiä kun kauppa paistaa sen kypsäksi. Sama patonki kuljetetaa Suomen periferiaan, johon on sama matka. Miksi se sama patonki pomppaa hinnaltaa yhtäkkiä kakhdeksi euroksi? Hinta on ostettaessa sama, meni se patonki sitten Saksaan tai Suomeen. Onko vaikeaa ymmärtää?

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #31

"Sama patonki kuljetetaa Suomen periferiaan, johon on sama matka."

No katsopa nyt karttaa onko Belgiasta sama matka Kasseliin kuin Kilpisjärvelle. (Ja lisäksi ota huomioon merimatkan aiheuttamat kustannukset).

Oleellisinta kuitenkin on, että takerrut yhteen yksittäisesimerkkiin (jonka kohdalla arguemtointisi voidaan kumota myöskin) sen sijaan, että ymmärtäisit kokonaisuuden.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #35

No laskepa matka vaikka Ranskasta - Itäsaksaan tai mihin vain. Loppujen lopuksi Suomi ei ole kaukana. Kerropa miksi sama patonki maksaa Helsingissä saman kuin Kilpisjärvellä. Kovin hataroja väitteitä. Olen logostiikan ammattilainen. Tiedän kuljetuskustannukset sekä tukkuhinnat, että vähittäsmyyntihinnat. Laivamatka on laivamatka ja se kulkee merta pitkin. Laivassa auto ei leipää pyydä. On vain rahtihihta, jolla ei ole suurta merkitystä per patonki

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #37

Vaikka kuinka laskisin, niin matka Ranskasta Itä-Saksaan on korkeintaan puolet, jos sitäkään kuin Suomeen, puhumattakaan Kilpisjärvelle, jossa oletetaan saman tuotteen maksavan saman verran kuin Helsingissä. Ja sitten vielä se merimatka. Enemmän oleellista on sitten markkinoiden suuruus ja kokonaiskate myynnistä.

Eri alueilla hintataso vaihtelee erilaisissa tuotteissa riippuen alueen komparatiivisista eduista. Kesämökki järven rannalla on Lapissa niin halpa, että saksalainen ei edes pysty sellaisesta hintatasosta omalla kotipaikallaan uneksimaan. Itse asiassa sitä ei olisi hänen saavutettavissaan millään rahamäärällä.

Mauri Hyhkö Vastaus kommenttiin #43

Eikö Kilpisjärvellä osata enää leipoa leipää? Totuus on se, että Suomessa rosvotaan kaikissa hinnoissa niin paljon kun vain kehdataan. Kupillinen laihaa kahvia 5 euroa, hyi s..tana. Ja juutalaisia haukutaan ahneiksi. Kyllä ahneus on iskenyt suomalaiseen yhteiskuntaan voimalla.

Aki Häkkilä

Kustannusrakenteesta ja katteista en tiedä mitään, mutta Lidlin paistotiskin pasteijat ym. tuntuvat olevan selkeästi edullisempia kuin K- tai S-ketjujen vastaavat.

Minulla on jotenkin epäilys, ettei suomalaisilla ole samanlaista innostusta nähdä vaivaa säästääkseen rahaa toisin kuin saksalaisilla. Vähäisten saksankäyntien perusteella esimerkiksi sielläpäin aika vähän säästömarketin kävijät ostavat kaupan muovikasseja, sen sijaan käytetään omia muovikoreja.

Saksassa on pitkät autoiluperinteet. Kuulemma Deutsche Bahnin junat toimivat loistavasti ja edullisesti. Harvaan asutussa Suomessa pyritään rankaisemaan kaikesta liikkumisesta.

Oheisessa artikkelissa http://helppohallinto.fi/case-woikoski/ mainitaan, että Suomessa lähes kolmannes työvoimasta on virkamiehiä, Saksassa 12 prosenttia. "En tiedä mitään muuta maata, joka on muuttunut niin nopeasti niin byrokraattiseksi, kuin Suomessa on käynyt 70-luvun jälkeen. Yrittäjän kannalta muutos on järkyttävää", sanoo Palmberg lopuksi.

Kaikesta tästä seuraa luonnollisesti kustannuksia, jotka näkyvät myös loppuhinnassa.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Aki, tuo on totta. Yrittäjää rangaistaan kaikenlaisilla maksuilla, jotka sitten osiltaan kuluttaja joutuu maksamaan ylihintaisina tuotteina. Köyhä rahoittaa Suomen valtiota.

Aki Häkkilä

Eikä vain yrittäjää, uskon että erilaiset säädökset, maksut jne. rasittavat myös julkishallintoa. Jos ei muuten, niin jo ostovoiman osalta. Pitää työntekijöidenkin palkallaan mielellään elää ja jos kustannusrakenne on turvoksissa, palkkakustannuksetkin nousee.

Julkishallinnon puolella raha on eräällä tavalla isännätöntä, joten budjettiin tulee jotain ja se käytetään. Jos joku maksaa paljon, se nyt vaan on niin. Jollekin fiksummalle, jolla on aikaa ja asiantuntemusta, voisi olla hyvä tutkimuksen aihe pohtia säädösten vaikutusta julkishallinnon kuluihin.

En nyt tähän hätään osaa muita esimerkkejä sanoa kuin päivähoidon kustannukset, jossa 1000 eur per lapsi per kuukausi kuulostaa aika paljolta. Tämän kustannuksen Espoo ilmoittaa itse päivähoidon kuluiksi, joka sitten katetaan osittain päivähoitomaksuilla. Tuota lukua tuijotellessa tulee aina mieleen, että olisiko vaihtoehtoja, jolla sama palvelu saataisiin tuotettua vähemmällä rahalla joko enemmän itse tai toisenlaisella organisaatiolla. Muutos ei varmasti ole helppo, vaikka vaihtoehtoja löytyisi, mutta pelissä on kuitenkin vuositasolla 132 miljoonaa euroa (Espoossa n. 24000 0-6 vuotiasta, repäisin hihasta, että puolet päivähoidossa, 11kk vuodesta, 1000 eur/kk), ei pikkuraha sekään.

Espoo väestörakenne 2011-2012

EDIT: Tarkastin talousarviosta, että varhaiskasvatuksen budjetti on 199,4 miljoonaa euroa v. 2013, 29,5% koko sivistystoimen toimintamenoista.

Timo Jäntti

Tilastokeskuksesta löytyy kuluttajahintojen vertailu vuodelta 2011, jossa Suomen vertailuluku on 125 ja Saksan 103. Saksan hintataso oli tuolloin 17,6% halvempi kuin Suomen, siis kuluttajahintojen osalta.

http://www.stat.fi/til/kvhv/2011/kvhv_2011_2012-06...

Eurostatin sivustolta löytyy taulukko, jonka mukaan vuonna 2009 yksityisen sektorin ansiotulot (kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset vuotuiset bruttoansiot) olivat Saksassa 41 100 € ja Suomessa 39 197 €, siis palkkataso Saksassa 4,9% korkeampi kuin Suomessa.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explai...

Pelkkien kuluttajahintojen ja palkkatason perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko elämän laatu parempi Saksassa kuin Suomessa. Elämän laatuun vaikuttavat toki muutkin seikat: esim sosiaaliturva, terveydenhuolto, koulutusmahdollisuudet, asumiskustannukset jne.

Topi Alansuo

Haistakoon paskat tilastokeskus!

Googlaa vaikkapa Lidl joissain saksan kaupungeissa ja tsekkaa hinnat.

Sama ketju sama tavara.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Esimerkki. Saksan ja Sveitsin rajalla kävin Lidlissä. Suomessa 0,5 litran lasipullo olut 10 euroa/ 6 kpl. Saksassa sama olut 3,5 euroa/ 6 kpl. Esimerkkinä. Ostin myös olutta Travemundesta 24 x 0,33 l hintaa 4,5 euroa laatikko x24

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Itse Saksassa asuneena tiedän myös tuon puolen. Haastattelin juuri kaveria mikä on ausnut Saksassa 20 vuotta. Sosiaaliturva on samaa luokkaa kuin Suomessa. Jännää oli vielä se, että Saksassa ei tarvitse jonottaa hoitoon, kun Suomessa ptää jonottaa tunteja. Kaverini poika ei saanut Suomessa syöpähoitoa ja annettiin ennuste kuolemasta kun ei ole resursseja. Saksassa hän pääsi hoitoon ja selvisi syövästä. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Suomi ei ole enää se maa joka se oli vielä joitakin vuosia sitten. Suomessa palkansaaja joutuu maksamaa kohtuuttomat kulut pyörittääkseen sosiaaliturvaa ja yhä kasvavaa eläkeläisten ja työttömien armeijaa

Aki Häkkilä

Saksassa ilmeisesti sairaanhoito pelaa jollain tapaa vakuutuksilla ja ihmiset käyvät lääkäreiden yksityispraktiikoilla?

Joskus katselin saksalaisia asuntoja immobilienscout24:sta ja silmään osui, että ilmoituksen yhteydessä on Google Maps kartta, josta voi tarkastaa missä lähellä on halpamarket, leipomo, lääkäri/lääkäreitä, bensa-asema, peruskoulu ja lastentarha. Suomesta poiketen Saksassa ilmeisesti leivät ostetaan pikkuleipomoista, eikä lähimarketista.

Topi Alansuo

Väestötiheys tai etäisyydet selittävät vain pienen osan hintaeroista.
Konttilaivat tulevat aasiasta ja eteläamerikasta suunnilleen samanmatkan saksaan tai suomeen
Kävin juuri googlaamalla vilkaisemassa Lidln hintoja saksassa, tehkää perässä, johan rupee käpy sauhuaan.
Kenkälaatikon tuominen aasiasta eurooppaan maksaa 29 €enttiä.
Meillä on kyse siitä, että kauppa luottaa siihen, ettei kansa kertakaikkiaan usko miten härskejä he ovat. Toissa vuonna tammikuussa uutisoitiin, että ruuan hinnan pelätään nousevan kolme prosentti tulevana vuonna. Sanoin heti, että tuossa tuli lupa nostaa kymmen prosenttia ennen huhtikuuta. Seurasin kuuden perus elintarvikkeen kuten broilerin hintoja, ja niin kävikin.

Toissa viikolla sitä neljän kappaleen hirveässä oranssissa marinaadissa myytävää koipireisipakettia sai n. 2,20 viime viikolla n. 2.70.
Pikkukorotus ihan tosta vaan.

Joachim Seetaucher

Olet oikeassa siinä, että Suomessa ei ole hintatietoista kulttuuria. Hiukan on asia korjaantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana johtuen S- ja K-ryhmien omien merkkituotteiden hinnoittelun eroavaisuudesta muihin merkkeihin verrattuna, mutta edelleen suuri yleisö uskoo vakaasti, että kalliimpi on parempi. Vaikka he annostelisivat täsmälleen saman verran pesuainetta koneeseensa riippumatta pesuaineen hinnasta.

Jos kaikki suomalaiset alkaisivat ostaa marketeista tuotteita ennen kaikkea hinnan perusteella, niin yleinen hintataso alenisi automaattisesti aika äkkiä.

Jani Virtanen

Jonkun hiivatin penny oder schessemarktin perusteella hintavertailut ovat täyttä nollaa. Ranskassa on maailman toiseksi suurin ketju eli Carrefour ja siellä on aina hummerit ja shampanjat hyllyillä ja juustot ok. Ja hinta on aina sopiva ev

Pesee kyllä kaikki saksan ketjut jos vaan hinnasta ja laadusta puhutaan. Penny... hoho,hoh,selvä

Saksa on hieno paikka muuten, mutta ei kaupan tarjouskaljan perusteella.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Jani olen käynyt lukuisissa carreforeissa jotka ovat Ranskan suurimpia marketteja. Hintataso alitta joissakin tuotteissa Saksan. Juutsot ja viinit ovat hintatasoltaa halvempaa, kuten moni muukin tuote. Jotkin tuottee ovat samaa luokkaa kuuin Suomessa.

Pjotr Hadermann

Suomen ja Saksan eroa pitää tarkastella kansojen erilaisella älykkyydellä. Saksassa tarvitaan julkiselle sektorille 12,8% työväestä ja Suomessa 35,8%.

Ero on kolmikertainen. Suomessa määrällä korvataan laatu. Sen on jokaisen suomalainen kokenut ollessaan tekemissä julkisen sektorin kanssa.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Suomessa on päällekkäsiä virkoja liikaa. Tämä on virkamiesten luvattu maa, jotka eivät tuota mitään. tai, tuottaa ne veronmaksajien pussista lisää verotuloja valtiolle. Virkamiesten määrä pitäisi puolittaa välittömästi, sillä niitä on aivan liikaa ja turhaan

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Saksan julkinen sektori on pääasiassa asiansa osaavia miehiä. Suomessa julkinen sektori tukityöllistää koulutettuja mutta osamaattomia naisia täysin turhissa viroissa.

Pjotr Hadermann

Kaavoitusmonopolissa pyörii suuret rahat ja maan tapa. Sinne ei haluta uusia toimijoita.

Suomessa on pulaa rakennusmaasta. Sen ymmärtää jokainen, kun katselee ympärilleen.

Mauri Hyhkö

Tosi on. Telkkarissa Suomen lähikauppayhdistyksen edustaja kertoi, että kaikki parhaat kauppapaikat menevät kahdelle isolle. Lidl pääsi Pakilaan vasta vuosien taistelun jälkeen kun Hokki pani hanttiin. Maunulan ostarinkin purattavat yrittäjien laskuun ja rakentavat itselleen uuden ilman yrittäjiä.
Suomessa kaikki perustuu kusetukseen, niinkuin muuallakin maailmassa, mutta sillä erotuksella, ettei muualla suostuta maksamaan kiskurihintoja. Reilu kolme vuosikymmentä sitten Egyptissä leivän hintaa nostettiin pari piasteria sillä seurauksella että Kairo paloi ja Saddat veti hinnankorotukset takaisin.

Aki Häkkilä

Suomessa on harvassa ne ihmiset, jotka oikeasti ovat valmiita näkemään vaivaa tuollaisten asioiden eteen. Vaivannäköä kunnioitetaan vielä vähemmän. Sen sijaan ihannoidaan muiden maiden mellakointia ja tuhoamista. Kaikki mulle heti tänne nyt tai hajotan kaiken.

Saksalaiset taas ovat yleistystasolla äärimmäisen pihejä ja tarkkoja jokaisesta eurosta.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #77

Sellainen lisäkommentti tuli mieleen, että sinänsä koomista, että Suomessa alkutuottajat valittavat matalista keskusliikkeiden maksamista hinnoista ja (minun ja muutaman muun kokemuksen mukaan) suoramyynnissä taas hinnat ovat kaupan tasolla tai korkeammalla.

Taitaa olla sekin ratkeamaton ongelma etenkin kun liikkumisen ja tekemisen hinta halutaan pitää korkealla, jotta voidaan kerätä rahaa erilaisiin yhteiskunnan palveluihin tai muuten rohkaista yleviin tavoitteisiin (kuten ympäristönsuojelu).

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Haavistoa, joka lienee tullut bannimatkalta takaisin, on viety tässä avaamassaan keskustelussa kuin litran mittaa.

Pekka Salo

Hyvin mielenkiintoisia joskin hajanaisia mielipiteitä ja huomioita. Jäin kaipaamaan jämäkämpiä vertauksia ja syitä syviä mahdollisiin eroihin. Onhan niitä eikö vain?

Saksa on hyvä, mutta Suomi on huono? Voimme lähteä tuosta ja miettiä vaikkapa kenen kannalta noin on ja miksi. Olisi mukava saada nähdä jotenkin systemaattisesti eriteltyä tietoa. Mitä mahtaa tavallinen nixmanni ja suomalainen ansaita, jos vielä katsotaan samaa ammattikuntaa? Mihin he rahansa käyttävät? Tietenkin on tuota inhaa verotusta mös vertailtava. Entäpä lasten tarhat ja koulut? Ihan esimerkkinä vain onko Saksassa ilmainen lukio ja yliopistot kirjoja lukuunottamatta?

Mikäli saksalaisen kaikki elinkustannukset veroineen ym ovat suomalaista pienemmät he saavat säästöön enemmän rahaa kuin me. Rahojaan he käyttävät sitten lomailuun tms suomalaisia enemmän. Vai kuinka?

Sami Ilvonen

Niin tuttava asuu Saksassa ja maksaa vuokrakasiosta miljoonakaupungin keskustan alueella 300 euroa.

Niin ja oluttölkki maksaa siis noin 16 centtiä.

Ja joutuu sääatämään tänne kuukaudeksi kun tulee lomalle kun on niin kallista täällä.

Jippikaijei.

Aki Häkkilä

Olisko Berliinissä? Siellähän on tunnetusti halvat vuokrat. Muistaakseni työttömyyskin aika korkealla tasolla ja paljon porukkaa, joka elää Minijobeilla.

Saksassa on tietääkseni aika krooninen insinööripula, johtuisiko koulumallista, jossa (ainakin useissa osavaltioissa) viidennellä luokalla on jaettu lapset kolmeen ryhmään, joista heikoiten pärjäävät ovat ammattikoulu-uralla ja parhaiten pärjäävät yliopistoon tähtäävällä koulutusuralla.

Sami Ilvonen

Ai niin ja kyllä siellä normi immeisen palkka on kohdillaan.

Ja tietty insinörtinkin mitä yksi tuttava tekee niin enemmän ko täällä.

Käyttäjän MikaKinnunen kuva
Mika Kinnunen

Mielenkiintoinen kirjoitus. Mikä mahtaa olla Saksan vuokrataso asunnoissa esim. Berliinissä ja ei luxusalueilla, mutta ei slummeissakaan? Slummilla tarkoitan keskittymiä kuten Helsingissä on muutamat alueet idässä ja pohjoisessa. Lisäksi kiinnostaa perustyöttömyysturva. Nämä ovat todellisia vertailuja, eikä tilastotieteilijöiden (huom. usein myös harhauttajien) kikkailua. Kiitos Kai Haavisto kirjoituksesta. :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset