*

KaiHaavisto Suoraa puhetta

Onko köyhällä varaa opiskella? Toteutuuko tasa-arvo

Suomessa mainostetaan ilmaista koulutusta. Asiaa vääristellään vaikka koulutus sinänsä olisi ilmainen, ovat oppikirjat älyttömän kalliita. Miten köyhä yksinhuoltaja tai muuten pienituloinen perhe pystyy kustantamaan oppikirjat, joidenka kustannus vaihtelee käytettyinäkin 70–100 euron luokkaa – per 6 viikkoa. 

Kustantajat tekevät nuorten kustannuksella bisnestä. Kirjoja sisältöä muutetaan tarkoituksella usein, jotta uusia kirjoja menisi kaupaksi. Usein kirja on muuten sama sisällöltään, mutta joitakin sanamuotoja on muunneltu tai kuvia vaihdettu.

Esimerkkilukiolaisen kulut minimissään kolmelta vuodelta

Lukiossa on pakollisia kursseja 75, joista 70 voi olla lukuaineita, joihin tarvitaan oppikirjaa. Oppikirja maksaa keskimäärin 25 euroa. Oletetaan, että opiskelija ostaa uutena painoksena jokaiselle 70 lukuainekurssilleen yhden 25 euroa maksavan kirjan. Summa on yhteensä 1 750 euroa. – Välttämättömiin koulutarvikkeisiin kuten vihkoihin riittää 20 euroa vuodessa. – Ylioppilaskirjoitusten perusmaksu on 14 euroa. Sen jälkeen koekohtainen maksu on 28 euroa. Oletetaan, että opiskelija kirjoittaa vain neljä pakollista ainetta. – Joka vuosi koulu perii opiskelijoilta noin 10 euron paperimaksun. Yhteensä 30 euroa. – Pakollisella kuvaamataidonkurssilla on materiaalimaksu 5 euroa. – Jos opiskelija vuokraa vanhojentanssipuvun, sen keskimääräinen hinta on 250 euroa. – Jos hän lisäksi käy kampaajalla, se maksaa keskimäärin 90 euroa. – Vanhojentanssien jatkojuhlat 10 euroa. – Abiristeily maksaa 120 euroa. – Abihuppari halvimmillaan 35 euroa. Yhteensä 2 486 euroa.

Esimerkkilaskelma on vuodelta 2012 ja on erittäin alakanttiin laskettu. Realistinen kustannus on jotain 3000 euron luokkaa/ 3 vuotta. Sekään ei taida riittää kun lasketaan matkakulut ja muut välilliset ja odottamattomat kulut päälle. Kannettava tietokone on myös välttämätön. Varovaisesti voisin arvioida todellisten kulujen olevan noin 3500–4000 euroa/ 3 vuotta.

Opiskelija ei saa vielä 16 vuotiaana opintorahaa, koska vanhemmat saavat lapsilisää. 17 vuotiaana voi saada opintorahaa asuessaan kotona noin 38 euroa/ kk. Se ei taida edes riittää matkakuluihin.

Järjestelmässä on selvä aukko. Olisi syytä päättäjien miettiä opintorahajärjestelmän muuttamista siten, että jo 16 vuotiaalla olisi oikeus opintorahaan. Opintorahan myöntäminen 16 vuotiaalle, köyhemmistä oloista tulevalle henkilölle takaisi edes jonkinlaisen tasa-arvoisemman aseman oikeuteen opiskella. Tosin silläkään ei saa kun yhden kirjan ostettua. Lisäksi kesävapailla ei opintorahaa saa ollenkaan. Lisäksi oppikirjat pitäisi olla ilmaisia tietyn tulotason omaavilla perheillä. Eli toisinsanoen, tulorajaan perustuen joko osittain tai kokonaan.

En tiedä, kustantaako sosiaalihuolto köyhille perheille oppikirjoja?

Me tulemme erilaisista lähtökohdista. Köyhänkin perheen lapsi voi olla älykäs ja motivoitunut hankkimaan itselleen mahdollisimman hyvä koulutus. Siksi opiskelun turvaamiseksi ja tasa-arvon toteuttamiseksi, ihmisiä ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan riippumatta vanhempien/ vanhemman tuloista. Oikeus opiskeluun pitää taata kaikille ihmisryhmille taustasta riippumatta.

Suomi on maailmalla tunnettu ilmaisesta koulutuksestaan. Se ei ainakaan toteudu käytännössä, sillä monellakaan köyhällä tai pienituloisella lapsiperheellä ei ole varaa laittaa lastaan lukioon, vaikka haluja olisikin.

Se ei paljon lohduta varsinkaan köyhiä perheitä, että tentit muuttuvat sähköiseksi 2016-2019

Moni haluaisi opiskella, mutta joidenkin taloudellinen tilanne ei salli sitä, vaikka haluja olisi.

Siksi taitaa olla niin, että köyhyys periytyy kun opiskeluun ei ole varaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ainakin toimeentulotuella oleville maksetaan kirjat ja tutkintomaksu. Sinänsä kirjojen kierrätykseen pitäisi saada uutta intoa. Kirjan ostaminen muutaman tunnin lukemista varten - iso osa ei niitä edes lue - ei ole mielekästä.

Yliopistossa onneksi kirjojen ostolta välttyy jo täysin hyvien kirjastojen, prujujen ja netin ansiosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käsittääkseni opiskelijat eivät saa toimeentulotukea, vaan opintotukea.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Lukiossa toimeentulotukea saa ottamatta opintolainaa. Ammattikoulussa tai yliopistossa ei.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Otetaan lisää kotoutettvia. He eivät valita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Oppikirjojen kierrätys toimii hyvin. Kurssin jälkeen voi kirjan myydä eteenpäin. Jopa kirjakaupat myyvät käytettyjä lukion kirjoja.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Melkoisen halpaa mielestäni. Satanen kuussa blogistin laskelmien mukaan. Hinta-laatusuhde maailmanluokan tasoa, niin huhutaan (Pisa). Enpä valittaisi, tästäkään.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Suomessa on 400 000 työtöntä, lisäksi yksinhuoltajaperheitä, joilla rahat riittävät juuri elämiseen. Mene sanomaan jollekin toimeentulonsa kanssa kituuttavalle ihmiselle päin naamaa, että on halpaa.

Ohan se halpaa kun vertaa esim. jenkkeihin. Nyt ollaan Suomessa, jossa lain pitäisi taata kaikille ihmisille tasapuolisen kohtelun opiskeluun tulotasosta riippumatta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eihän se niille pienituloisille mitään ihanan halpaa ole mutta kuitenkin täysin mahdollista. Tulevaisuudessa divitaalinen opiskelumateriaali tulee helpottamaan tilannetta entisestään.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #8

"Tulevaisuudessa divitaalinen opiskelumateriaali tulee helpottamaan tilannetta entisestään."

Tuskin tulee. Päinvastoin, se vain tekee kierrättämisen mahdottomaksi. Kustantajat osaavat kyllä nyhtää digilisensseistäkin naurettavia summia.

Ellei sitten ruveta harrastamaan piratismia, mutta eihän täällä laittomuuksiin yllytetä, eihän?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kirjakustantajat ovat myös hyvin asettuneet opettajan asemaan siten, että esim. verkko-opiskeluaineistoa, minkä oppilaat ovat ostaneet omalla rahallaan, niin tuota oppiaineistoa ei opettaja hallinnoi, vaan kirjakustantaja asettaa ehdot, voiko esim. harjoitustehtävien vastauksia antaa tekstimuodossa opiskelijoille.

Lisäksi oppikirjakustantaja laatii kokeet opettajan puolesta, että mitä opettajalle jää kohtapuoleen opetettavaksi, kun oppikirjakustatantajat kaappaavat tekijänoikeuksillaan oppimmisen ympäristön. Siis on käsittämätöntä, että koululaisten oppikirjoja kustannetaan tekijän oikeukseuksilla, kun virkamiestyönä oppikirjavat olisivat toteutettavissa ilman opiskelijoiden vanhempien rahallista kusetusta tekijän oikeuksiin perustuen.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Iso kiitos erittäin hyvästä vastauksesta. Tuota pitää tutkia tarkemmin, suositaanko jotain kustatajaa erityisesti ja onko tuo edes kaikkien sääntöjen mukaista

Janne Suuronen

400 euroa meni maanantaina toisen lapsen oppikirjoihin ja 200 euroa toisen. Eivät käy samaa lukiota, joten tietty eri kirjat. Sitten syksyn kirjoituksiin perusmaksu+ainekohtaiset maksut maksettu.

Että sikäli Haaviston puheenvuoro on ihan asiaa. Vaikkapa ansiosidonnaisella työttömyyskorvaukselle ja asuntolainoja maksaville monilapsisille perheille voi tehdä tiukkaa jo Lukio-opiskelun hintalappu.

Pekka Heliste

Aamu-uutisissa Sampo Terho selitteli laikkauksia

Hän väitti, että vain etuuksista voidaan leikata.

Mutta miksei niitä kohdistettu silloin vain hyvätuloisten etuuksiin ? Luulisi priorisoinnin olevan niin, että heidän etuuksia leikataan ? Jos etuudet käytetään pörssisijoituksiin niin tuskin sitä tarvitsee tukea ?

Saadut tulonsiirrot

I 10910 / II 15255 / III 17077 / IV 17564 / V 17051 / VI 14239 / VII 13026 / VIII 12225 / IX 12219/ X 14784

Kuten kuvasta näkyy keskituloiset kotitaloudet III/IV/V saa reilusti enemmän tulonsiirtoja kuin köyhin eli I desiili

Myös varakkain desiili saa enemmän tulonsiirtoja kuin köyhimmät mutta silti leikkaukset kohdistuvat noihin alapään desiileihin

Ja persut ovat ihailleet miten Baltian maat ovat selvinneet alijäämistä.

Oleellinen osa oli virkamiesten palkkojen leikkaaminen 10-30 %.

Eivätpä persut ole uskaltaneet mainostaa ja ajaa tätä ?

Tällaista on seteliselkärankaisuus, hyvätuloisten etuihin ei uskalleta puuttua

Jyrki Paldán

Korjataan hieman; antamasi lukemat ovat kotitalouksien saamia tulonsiirtoja. Henkilökohtaiset lukemat ovat hieman erilaisia, sillä muutaman köyhimmän desiilin kotitaloudet ovat huomattavan pieniä.

Tuosta huolimatta lukemat eivät muutu merkittävästi ja hyvätuloiset saavat ihan yhtä paljon tulonsiirtoja kuin ne köyhimmätkin.

Antti Jokela

Tähän laskelmaan täytyy lisätä vielä valmennuskurssin hinta. Suurin osa osallistuu valmennuskursseille, joiden hintahaitari on muutamasta satasesta yli 6000 euroon. Esimerkiksi oikeustieteelliseen päässeistä yli 90% oli käynyt kurssit.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1390107743732

Pääsykokeita - ja ehkä yo-kirjoituksia - pitäisi kehittää niin, että hyvällä yo-todistuksella pääsisi suoraan opiskelemaan. Osa aloituspaikoista olisi syytä kuitenkin jättää pääsykokeiden varaan. Nykyisessä mallissa on ainakin kaksi heikkoutta:
- blogissa mainittu tasa-arvo-ongelma
- uudet ylioppilaat ovat huonommassa asemassa, koska he joutuvat panostamaan ensin yo-kirjoituksiin ja heti perään pääsykokeisiin

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset