*

KaiHaavisto Suoraa puhetta

Mitä tapahtuu pääkaupunkiseudun tyhjille toimistotaloille?

  • (kuva ilmaiselta px -sivulta)
    (kuva ilmaiselta px -sivulta)

Pääkaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia neliöitä tyhjiä toimistotaloja, joilla ei ole enää selvää käyttötarkoitusta. Useat vanhenevat toimistotalot ovat tulleet käyttötarkoitukseltaan elinkaarensa päähän. Osa kannattaa purkaa ja osa saneerata. 

Esimerkiksi Espoossa on rakennettu uusia toimistotaloja Keilaniemeen, Leppävaaran sekä Perkkaan alueille. Lukuisat yritykset ovat siirtyneet näihin uusiin tiloihin. Syy lienee selvä. Vanhemmat talot eivät vastaa enää nykyään niitä vaatimuksia, joita modernit toimistotalot edustavat. Asunnoiksi ne kyllä kelpaisivat.

Helsingin pitäjänmäellä on ainakin 40 000 m2 tyhjää toimistotilaa. 

Helsingissä on opiskelijoita vailla vakinaista asuntoa noin 4000 ihmistä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on asunnottomia lähes 10 000. Lisääntynyt pakolaisvirta tuo uusia haasteita, miten asutetaan kaikki pääkaupunkiseudulle virtaavat ihmiset.

Monissa tyhjillään olevissa toimistokiinteistöissä on mahdollisuus saneerata kiinteistöt asumiskäyttöön. Tiedän, että on kiinteistöjä, jotka ovat olleet tyhjillään jo vuosia. Helsingin, Espoon -ja Vantaan kaupungit suhtautuvat nihkeästi käyttötarkoituksen muutoksiin. Uskon, että monet Kiinteistöjen omistajat muuttaisivat varmasti mielellään osan tyhjästä toimistotilakannasta asuntokäyttöön. Näin saataisiin vallitsevaa asuntopulaa hillittyä ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Miksi Helsingin kaupunki suhtautuu nihkeästi kaava- tai käyttötarkoituksen muutoksiin? Sama älytön kaavapolitiikka pätee Espoon ja Vantaan kaupunkien toimintaan. Espoossa mm. länsiväylän varrella on tyhjillään kymmeniä tuhansia neliöitä toimistotaloja.

Tyhjillään olevat kiinteistöt aiheuttavat kuluja omistajilleen. Kiinteistöissä pitää -pitää peruslämpö ja suorittaa säännöllisiä huoltoja, etteivät ne pääse rapistumaan.

Pääkaupunkiseudulla asuntojonot kasvavat kasvamistaan.

Kaava-asiat olisi syytä alistaa erilliselle metropolialueen asuntotutkimusryhmälle. Sellaista tuskin vielä on, mutta olisi syytä perustaa. Pääkaupunkiseudun tyhjien toimistokiinteistöjen käyttötarkoitusten muutokset -ja kaava-asiat olisi syytä irrottaa pois poliittisista päätöksistä ja kaupunkien kiinteistölautakunnista. Asuntoasioissa olisi hyvä tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen.

Selvitys toimistokiinteistöjen tehokkaasta käytöstä asunnoiksi. Tämä vaatii yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Uskon, että omistajat lähtisivät mukaan jos se on kannattavaa. Joka tapauksessa tyhjät kiinteistöt eivät tuota mitään muuta kuin kuluja. Tyhjillään olevien vanhempien toimistotalojen vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla alhaisimmillaan jopa vain 7 euroa m2. Hinnat vaihtelevat 7 eurosta – 15 euroon m2. (vanhemmat kiinteistöt, jotka ovat ns. epäkurantimpaa ja olleet pidempään tyhjillään) Saneerattuna hinta nousee, mutta tuskin liikaa. Keskihinta esim. Espoon asunnot Oy:n vuokrataloissa on asunnoissa noin 11-12 euroa m2.

- Koko pääkaupunkiseudulla kartoitetaan kaikki tyhjät toimistokiinteistöt, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, joihin saneeraamalla pystyttäisiin muuttamaan asunnoiksi, asuntoloiksi -tai asumishotelleiksi.

- Alistetaan päätökset erilliselle ryhmälle joilla ei ole päätöksen teossa poliittista motiivia.

- Kiinteistöjen omistajat päättävät lopullisesti onko se kannattavaa pitää tyhjillään vai muuttaa ja saneerata asunnoiksi.

- Valtio voisi tukea päätöksiä

Lopuksi: Pakolaisten asuttaminen poikkeusluvilla ei näytä haittaavan toimistotiloissa asumista. Miksi sitten suomalainen asunnoton ei voisi asua vastaavasti samoilla periaatteilla kuin pakolainen?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Mitä tapahtuu pääkaupunkiseudun tyhjille toimistotaloille?''

Maahanmuuttajat tyytyvät keskustan toimistotiloihin.

Jukka Mäkinen

Mahtaako noille kelvata Espoon ja Vantaan metsät puuroineen. Ne haluavat keskustaan, kantakaupunkiin, etnisten ravintoloiden, alkojen ja yläasteiden läheisyyteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Pitää antaa vielä kuukausilippu kylkiäisenä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos rakennus on alunperin suunniteltu toimistoksi, se ei ole asuinkäyttöön optimaalinen mm runkosyvyytensä takia. Joka tapauksessa vaaditaan kallis saneeraus. Jos rakennuksen sijainti on hyvä, on tuottavampaa purkaa koko toimisto ja rakentaa tilalle asuntoja. Sijainnin ollessa huono ei kumpikaan vaihtoehto ole kannattava.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Kalevi. Monissa toimistotaloissa runkosyvyys mahdollistaa tilojen muuttamisen asunnoiksi. Osa kannattaa purkaa ja muuttaa kaava. Osaan käyttötarkoituksen muutos. Purkaminenkin maksaa. Pääasia on, että kaikki vapaana olevat tilat saadaan tehokkaaseen käyttöön.

Olen ollut toimitilavälittäjänä 8 vuotta, joten tunnen suhteellisen hyvin asiaa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Runkosyvyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennus jatkuu pitkälle sisään ikkunoista. Tämä tulee esille mm. siten, että toimistoissa on aina työaikana kattovalaistus päällä, vaikka ikkunat olisivat isot ja ulkona paistaisi aurinko. Ihmiset eivät halua asua asunnoissa, joissa joutuvat oleskelemaan 10 metrin päässä ikkunasta.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto Vastaus kommenttiin #9

:) Hauskaa... Ajattele vähän ja mieti

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Eikös nämä olleet ihan järkeviä ja kannatettavia asioita, kun ehdotukset olivat kuitenkin sellaisia, että tutkitaan ja selvitetään asiat ensin.

Varmasti fiksu ajatus selvittää ja joko saneerata tai pistää sileäksi ja tehdä uutta. Pääkaupunkiseudun rakentamispolitiikka on kyllä välillä karmeaa katsottavaa.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Timo! Järkevä ja fiksu vastaus. Asiat kannattaa aina selvittää, ennen kuin tehdään tyhmiä päätöksiä. Se on sitä järkevää toimintaa, jota näyttää puuttuvan nykyään aika monella sektorilla -ja ainakin sellaisilla poliittisilla alueilla, joissa polittinen motiivi estää järkevien päätösten tekemisen. Tuntuu monesti siltä, että kiinteistölautakunnissa istuu sellaisia ihmisiä, joilla ei ole tuon taivaallista näkemystä tai tietämystä kiinteistöasioista.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tyhjää tilaa tarjolla. Samaan aikaan kaduilla pyörii väkeä vailla yösijaa. Aika paska juttu. Ja vielä paskempi juttu on se, että asiaa ei ole vieläkään hoidettu kuntoon.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Suomalaisten typeryys nostaa päätänsä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset