*

KaiHaavisto Suoraa puhetta

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiopolitiikka

Mistä Suomen talouskasvu syntyy ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Innovaatiotoiminnan perusasiat ovat hukassa monilta poliitikoilta ja muilta keskustelijoilta ja siksi keskustelu polkee paikallaan ja järjestelmän kehittäminen on sekavaa. Unohtuu, että keskeisin asia on uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen. Ilman uutta teknologiaa unelmat maailman parantamisesta valuvat hukkaan, palveluja, vientiä ja myytävää ei ole. Ilman uutta teknologiaa pöhinä loppuu.

Keskustelu koulutusleikkauksista on jäänyt liian yksipuoliseksi

 

Alkuviikosta julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi käyttää OECD-maista peräti 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vastaavasti yksityisen rahoituksen määrä on jopa toiseksi alhaisin.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-suomi-tilastokarjessa-koulutuksen-rahoituksessa-jaljessa-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutustasossa

Mistä tämä kertoo?

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa, osa 2

No nyt selvisi asia, jota kummastelin aiemmassa (8.5.)  Armotonta menoa blogissani.  Hallituksen tarkoitus oli rahoittaa innovaatioekosysteemejä ja kasvumoottoreja.  Tarkoitukseen  osoitettiin rahoitusta näiden pääomittamiseen.  Ekoysteemit ja kasvumoottorit ovat abstrakteja käsitteitä, joita on paha pääomittaa…Siis syntyi pieni ongelma kun ei ole mitään pääomitettavaa…Kaavaillun pääomistuksen tuotto ei lisäksi olisi riittänyt mihinkään.  Tämän olisi voinut kertoa etukäteen päättäjille.

Kylähullut synnyttivät ilmailun liiketoimintaekosysteemin

Innovaatiokeskustelussa muodikkaaksi termiksi on noussut liiketoimintaekosysteemi, joita jokainen kynnelle kykenevä taho haluaa synnyttää vieläpä hallinnollisin toimin. Näitä ei kuitenkaan voida hallinnollisilla toimilla synnyttää, koska ensin tarvitaan merkittävä innovaatio, jonka ympärille ne rakentuvat pitkän ajan kuluessa. Hyvän esimerkin tarjoaa ilmailun liiketoimintaekosysteemi.

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Tehdäänkö uusia ekosysteemejä vai innovaatioita?

Innovaatiopolitiikassa keskeiseksi käsitteeksi on noussut  innovaatioekosysteemi.  Aihetta on käsitelty valtioneuvoston tuoreessa julkaisussa ” Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina.”  Vahvana viestinä on innovaatiopolitiikan painopisteen  siirtyminen yksittäisten alkavien yritysten tukemisesta ja innovaatiotuista yritysten kokonaisvaltaisemman palveluekosysteemin rakentamiseen ja ekosysteemien kehittämiseen. Mihin ollaan siirtymässä kun siirrytään ekosystemien kehittämiseen?

Turhamaiset viihdemittarit ja Duudsonit innovaatiotoiminnassa

Suomalaista innovaatiokeskustelua vaivaa erilaisiin turhamaisuutta ja heikkoa itsetuntoa pönkittäviin viihdemittareihin tuijottaminen. Viihdemittarit ovat mittareita, joiden yhteys innovaatioiden syntyyn jää epäselväksi ja jotka johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin tarvittavasta kehityksen suunnasta. Säännöllisin väliajoin maailmalla julkaistaan viihdeselvityksiä, joissa Suomi on ”innovaatioissa” kärkisijoilla ellei ykkönen.

Alueverkkoyhtiö: Kasvua digitaalisilla innovaatioilla

Suomen valtio ja kunnat sijoittavat valtavia summia julkisten alueiden ja väylien ylläpitoon. Jalkakäytävien, torien ja puistojen rakentaminen ja ylläpito maksaa miljardeja. Sijoitukselle ei kuitenkaan saada rahallista vastinetta, ja julkisten alueiden kunnossapito on heikkoa. Samalla maailma digitalisoituu ja ihmiset ovat laitteineen jatkuvassa yhteydessä internetiin. 

Hyvät ja huonot innovaatiot talouskasvun luomisessa

Pitäisikö innovaatioiden syntyä tukea julkisin varoin? Millaisia innovaatiota pitäisi tukea ja millaisiiin ei pitäisi veroeuroja käyttää? Keskustelua innovaatiopolitiikasta vaikeuttaa sekava ja monimutkainen terminologia. Kun peruskäsitteita ei ymmärretä tai ymmärretään eri tavalla, syntyy yhtä sekava keskustelu. Harmi kyllä alan tutkijatkaan Suomessa eivät juurikaan ole pyrkineet selventämään innovaatioterminologiaa julkisessa keskustelussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä