KaiHaavisto Suoraa puhetta

Kaikki blogit puheenaiheesta Selviytyminen

Suomen diagnoosi

Jos minun pitäisi antaa Suomelle diagnoosi, se olisi post-traumaattinen stressihäiriö, PTSD. Sama mistä sotilaat kärsivät sodasta palattuaan. 

Ystävänpäivänä kokoonnuimme keskustelemaan Suomen tilasta. Jussi Lähde johti puhetta. Paneelissa olivat psykologian tohtori Tuija Turunen, toimittaja Ulpu Iivari, näytelmäkirjailija-ohjaaja Pasi Lampela, kansanedustajaehdokas Helena Marttila ja minä.

Piippu ohimolle vai eteenpäin?

Suomessa sodat ovat traumatisoineet ainakin kaksi sukupolvea. Ne ovat synnyttäneet puhumattomuutta, väkivaltaa, alkoholismia ja etäisiä kiintymyssuhteita. Meidän pitää pärjätä, pärjätä loppuun asti, siihen asti, että painaa aseen ohimolleen, epätoivon äärirajoille. 

Puolella liekillä

Traumat kuuluvat elämään. Niiden vaikutukset kuitenkin tunnetaan huonosti. SKS julkaisee keväällä kirjani Trauma ja rakkaus – miten selviytyä mahdottomasta.

Trauma vaikuttaa identiteettiin ja maailmankuvaan. Se voi estää urakehityksen ja tuhota parisuhteen. Traumatisoitunut ihminen ei tunne olevansa kotonaan maailmassa vaan on vieras omassa elämässään. Trauma on useiden psyykkisten ongelmien taustalla. Depressio, ahdistus, unettomuus, riippuvuudet, syömishäiriöt, pelkotilat, persoonallisuushäiriöt tai dissosiaatiohäiriöt voivat kaikki kätkeä traumataustan.

Sukellus seitsemänkymmentäluvulle

Paluu neljänkymmenenvuoden takaiseen Suomeen saattaa tervehdyttää ajatuksiamme nykyiseen vertautuen. Itsestäänselvyyksien sosiaalista tukiverkkoa ei ollut. Ei ollut asumistukea, ei subjektiivista päivähoitoa, ei opintotukea tai -rahaa,(opintolaina kylläkin) ei kodinhoitotukea, ei pitkäkestoista äitiyspäivärahaa tai isyysvapaata.

Tosin tuolloin, tiukan paikan tullen, saimme kodinhoitajan joiksikin tunneiksi. Se tuntui hienolta.

Yksinasuvat vs. yksinäisyys

Hesarin pääkirjoitus (6.11.) nostaa yksinäisyyden politiikan asialistalle. HS, yksinäisyyskyselynsä perustalta, jossa 30.000 vastausta on arvioitu, on lähtenyt yleistämään yksinasumisen dilemmaa yksinäisyyteen. Oletusarvoksi on jäänyt, että hyvin suuri osa yksinasuvista voi huonosti. Olettaen, että yksinäisyyden kokemus on myös huonovointisuutta.

Huonovointisuuden arviota vahvistetaan vähäisellä koulutuksella, työttömyydellä ja pienillä ansiotuloilla. Tässäkään yhteydessä syrjäytymissanaa ei jätetty käyttämättä.

Sisun tilalle usko onnistumiseen

Väitän, että kulttuurin sisään rakentuneella asenteella on suurin vaikutus kulttuurin menestykseen muiden kulttuurien joukossa. 

Suomalainen sisu -asenne on perustaltaan negatiivinen: tuli mitä tuli kaikesta selvitään. Joo selvitään, mutta odotetaan kuitenkin aina pahinta. Salakavalasti olemisesta tulee kyräilyä, epäluuloista ja vihamielistä. Suomalaiseen kulttuurin syntynyt joutuu tekemään melkoisen työmäärän pystyäkseen omaksumaan ja ylläpitämään positiivisen asenteen elämänsä perustana.

Tavoiteihminen

Ilman sääntelyä olisimme äärimmäisen hajanainen yhteiskunta ja kaikilla olisi asiat huonommin. Kulttuurillista ymmärrystämme ja laatutietoisuuttamme on nostanut se että neljään saakka auki olevilla ravintoloilla täytyy olla tarjolla virkamiehen mielestä "tasokasta" ohjelmaa. Muuten kelpuuttaisimme viihteeksi mitä tahansa ja eihän se nyt käy, kyllä sen täytyy olla jotain todella tyylikästä jossa vain henkisesti jalostunut ihminen siemailee drinkkiään aamuneljään eikä koskaan rällää shotteja kierroskaupalla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä