Jean-Claude Juncker http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139966/all Sun, 07 Jul 2019 10:00:00 +0300 fi EU:n herraonni: humalikkoa seuraa huijari? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278106-eun-herraonni-humalikkoa-seuraa-huijari <p><strong>Junckerin&nbsp;työkyky ja väitetty alkoholismi jäivät arvoitukseksi EU-kansalaisille. Onko Saksan tilintarkastustuomioistuimen ja liittopäivien tutkintakomitean kynsissä oleva von der Leyen lintu vai kala? Joutuuko hänkin vaihtoon?&nbsp;</strong></p> <p>EU-komission väistyvä puheenjohtaja, luxemburgilainen<strong>&nbsp;Jean-Claude&nbsp;Juncker&nbsp;</strong><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006163716.html">harmitteli</a> perjantaina Helsingissä, että hän jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi puheenjohtajaksi, joka valittiin Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien asettamien niin sanottujen kärkiehdokkaiden joukosta. Tällä kertaa valtionpäämiehet&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10859208">jyräsivät puolueryhmittymien kärkiehdokkaan</a> <strong>Manfred Weberin</strong>, suurimman eli konservatiivien parlamenttiryhmän EPP:n edustajan, ja istuttivat komission johtoon <strong>Angela Merkelin</strong> hallituksen puolustusministerin <strong>Ursula von der Leyenin.</strong>&nbsp;</p> <p>Suomen pääministeri<strong> Antti Rinne</strong> <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.461840">ihmetteli</a> paikan päällä EU:n valtiojohtajien pitkää ja tempoilevaa päätöksentekoa.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Yksi tekijä parlamenttiryhmien kärkiehdokkaan kaatumisessa ja Junckerin nimityksen myötä otetun uuden käytännön hautaamisessa oli mahdollisesti, että EU:n voimanainen Merkel oli 5 vuotta sitten päättänyt jo ennen Junckerin virkaan astumista, ettei salli toiste parlamenttiryhmien kävelevän valtiojohtajien yli komission puheenjohtajapäätöksessä. Siitä huolimatta, että liittokansleri tuolloin oli muodollisesti kannattanut Luxemburgin ex-pääministerin valintaa komission johtoon.</p> <p>Merkel itse muuten keväällä 2014 <a href="https://www.telegraph.co.uk/finance/economics/10873338/Angela-Merkel-wants-Christine-Lagarde-as-EC-president.html">ajoi komission puheenjohtajaksi</a>&nbsp;Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ranskalaista johtajaa&nbsp;<strong>Christine Lagardea</strong>, jota EU-johtajat hänen johdollaan päättivät tiistaina ehdottaa Euroopan keskuspankin (EKP) uudeksi pääjohtajaksi.&nbsp;</p> <p>Heikompaa EU:ta halunnut Britannian pääministeri <strong>David Cameron</strong> johti arkkifederalistina pitämänsä Junckerin<a href="https://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/eu/10929427/Fears-over-Jean-Claude-Junckers-drinking.html">&nbsp;vastaista taistelua</a> keväällä 2014. Hänen mukaansa myös Merkel oli ollut taipuvainen torppaamaan parlamenttiryhmien päättämän ehdokkaan etenemisen.</p> <p>Cameron yritti vielä viime metreillä kaataa Junckerin tämän väitetyllä alkoholismilla, joka joidenkin lähteiden mukaan huolestutti myös Merkeliä.&nbsp;</p> <p>Ehkä ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen kerran Euroopan huippujohtajat keskustelivat vuonna 2014&nbsp; unionin korkeimpiin johtotehtäviin ehdolla olevan henkilön <a href="https://www.spiegel.de/spiegel/print/d-124838574.html">alkoholin käytöstä</a>. Jo Junckerin pääministeriaikoina Luxemburgin pahat kielet olivat väittäneet, ettei hänellä&nbsp;&quot;ole mitään ongelmia alkoholin kanssa, vaan ilman alkoholia&quot;. Toisen väitteen mukaan hän joi jo lounaalla kaksi gin tonicia ja yhden oluen.&nbsp;</p> <p>Juncker tuli sittemmin komission puheenjohtajana suurelle yleisölle tunnetuksi&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=Qjwf0Vmeg0A">värikkäästä ja oudosta käytöksestään</a>&nbsp;EU-kokouksissa</p> <p>Merkel ja eräät muut valtionjohtajat pelkäsivät vuonna 2014 tiettävästi, että Junckerista tulee komission valtaa&nbsp;lisäävä ja päämiesten valtaa vähentävä puheenjohtaja, koska hänet tunnettiin vahvana federalistina ja unionin rakentajana.</p> <p>Lisäksi Merkel ilmeisesti koki Junckerin - terästeollisuuden työntekijän ja ammattiyhdistysaktiivin pojan - olevan poliitikkona enemmän oikeistososialidemokraatti kuin heidän yhteisen Eurooppa-puolueensa EPP:n mukainen konservatiivi.&nbsp;</p> <p>Komission puheenjohtajana Juncker osoitti Merkelin pelot pitkälti turhiksi. Hän on arvioiden mukaan ottanut Saksan tahdon ja tarpeet huomioon hyvin.&nbsp;</p> <p>Junckerin asemaa EU:ta johtavien Saksan ja Ranskan välissä auttoi, että monesta aiemmasta komission puheenjohtajasta poiketen hän puhuu virheettömästi sekä ranskaa että saksaa, jotka ovat Luxemburgin virallisia kieliä.&nbsp;</p> <p><strong>Von der Leyen - lintu vai kala?&nbsp;</strong></p> <p>Komission uudeksi puheenjohtajaksi ehdolla oleva Ursula von der Leyen on monessa tehtävässä toiminut ja kansainvälisesti kokenut saksalainen huippupoliitikko. Hän on kuitenkin vähintään yhtä <a href="https://www.politico.eu/article/ursula-von-der-leyen-biography-career-inconvenient-truth/">kiistanalainen</a> henkilö kuin edeltäjänsä Juncker.&nbsp;</p> <p>Leyen on istunut Merkelin johtamissa hallituksissa jo 14 vuotta. Viimeiset 5 vuotta hän on kantanut puolustusministerin salkkua.</p> <p>Leyenin epäonnistumiset liitetään juuri hänen puolustusministeriyteensä. <strong>Helmuth Kohlin </strong>puolustusministeri <strong>Rupert Scholz</strong> langetti viime viikolla <a href="https://www.tichyseinblick.de/gastbeitrag/in-die-bundeswehr-muss-wieder-massiv-investiert-werden/">viiltävän tuomion</a>&nbsp;von der Leyenin saavutuksille: &quot;(Saksan armeijan) Bundeswehrin tila on katastrofaalinen. Liittotasavallan koko puolustuskyky kärsii, mikä on täysin vastuutonta.&quot;</p> <p>Nimettöminä pysyttelevät von der Leyenin nykyiset ja entiset alaiset puolustusministeriössä <a href="https://www.politico.eu/article/ursula-von-der-leyen-biography-career-inconvenient-truth/">kuvaavat hänen johtamistyyliään </a>etäiseksi ja puolustuskannalla olevaksi.&nbsp;&nbsp;Väitteiden mukaan hän ympäröi itsensä ministeriössä pienellä avustajaryhmällä, joka kontrolloi ministerin tiedonkulkua tiukasti.</p> <p>Vuonna 2015 von der Leyen jäi kiinni siitä, että oli <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/verteidigungsministerin-plagiatsjaeger-beanstanden-von-der-leyens-doktorarbeit-13825259.html">plagioinut lähes puolet</a> lääketieteen väitöskirjastaan, joka sisälsi myös viitteitä lähteisiin, jotka eivät osoittaneet viitattuja asioita. Kaksi aiempaa Merkelin hallitusten ministeriä oli joutunut eroamaan vastaavien syytteiden vuoksi.&nbsp;</p> <p>Perheministerinä von der Leyen joutui huonoon valoon, kun hän osti yksityiseltä konsulttiyritykseltä palveluja, joiden tarkoitus oli <a href="https://www.swr.de/report/-/id=233454/nid=233454/did=2478132/18nebdd/index.html">manipuloida mediaa</a> kirjoittamaan myönteisesti ministerin politiikasta.&nbsp;</p> <p>Von der Leyenin johtama puolustusministeriö on parhaillaan Saksan valtiopäivien valiokuntien tutkinnassa niin sanotun <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article185321072/Finanzministerium-Regierung-zahlte-seit-2014-als-700-Millionen-Euro-fuer-externe-Berater.html">neuvonantajajutun</a> vuoksi. Ministeriö käytti ulkopuolisia konsultteja ja neuvonantajia 200 miljoonan euron arvosta vuosina 2015 - 2016, vaikka sillä on 2200 omaa työntekijää.</p> <p>Osa konsulteista tuli amerikkalaistaustaisesta monikansallisesta McKinsey -yrityksestä, jonka Saksan toimintojen yhteiskuntasuhdejohtajan <strong>Katrin Suderin</strong> von der Leyen oli kutsunut poliittiseksi valtiosihteerikseen vuonna 2014. Suder erosi viime vuonna, kun konsulttisotku tuli julki.</p> <p>Myönteistä Ursula von der Leyenin persoonasta kertonee, että hän otti Euroopan pakolaiskriisin aikana vuonna 2014 syyrialaisen 20 -vuotiaan turvapaikanhakijan <a href="https://www.n-tv.de/politik/Von-der-Leyen-nahm-Fluechtling-auf-article16610926.html">asumaan kotiinsa</a>, järjesti tälle oppisopimuskoulutuspaikan ja tuki saksalaiseen yhteiskuntaan intergoitumisessa. Von der Leyenin mukaan tämä todisti, &quot;miten paljon voimaa nuorissa pakolaisissa on, jos vain tuemme heidän itseluottamustaan alussa&quot;.&nbsp;</p> <p>Von der Leyenilla on sama vahvuus kuin Junckerilla. Hän kykenee neuvottelemaan sujuvasti saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.&nbsp;</p> <p><strong>Sosialidemokraatit sotajalalla</strong></p> <p>Saksalainen komission puheenjohtaja on nyt paradoksaalisesti<a href="https://www.spiegel.de/politik/ausland/ursula-von-der-leyen-zitterpartie-bei-der-wahl-zur-kommissionschefin-a-1275734.html"> kovassa vastatuulessa Saksan sisäpolitiikassa</a>.</p> <p>Sosialidemokraatteja ärsyttää, että Merkelin ajama von der Leyen syrjäytti lähellä komission &quot;vahinkopuheenjohtajuutta&quot; olleen, europarlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kärkiehdokkaan, hollantilaisen <strong>Frans Timmermansin</strong>.&nbsp;</p> <p>Muun muassa sosialidemokraattien SPD:n ex-puheenjohtajat <strong>Sigmar Gabriel </strong>ja <strong>Martin Schultz</strong> ovat<a href="https://www.handelsblatt.com/meinung/kommentare/kommentar-die-personaldebatte-ueber-von-der-leyen-zeigt-das-ganze-dilemma-der-spd/24522210.html"> tuominneet Merkelin toiminnan jyrkästi</a>, vaikka von der Leyen olikin ensisijaisesti Ranskan presidentin <strong>Emmanuel Macronin</strong> keksintö.&nbsp; Schultz <a href="https://www.spiegel.de/politik/ausland/martin-schulz-kritisiert-eu-plan-mit-ursula-von-der-leyen-a-1275446.html">haukkui</a> tiistaina von der Leyenin ehdokkuuden &quot;(Unkarin pääministeri) Orbanin ja Itä-Euroopan voitoksi&quot;.&nbsp;</p> <p>Sosialidemokraattinen ex-liittokansleri <strong>Gerhard Schröder</strong> sitä vastoin <a href="https://www.handelsblatt.com/politik/deutschland/altkanzler-im-interview-gerhard-schroeder-trump-will-keine-partner-sondern-gefolgsleute/24529370.html">asettui lauantaina Merkelin tueksi</a>. Hänen mukaansa kansleri on &quot;periaatteessa tehnyt kunnollista työtä&quot; komission puheenjohtajan valinnassa.</p> <p>Entisen liittokanslerin Handelsblatt -lehdelle antama haastattelu on suurin piirtein täydellinen vastateesi muun muassa Helsingin Sanomien keskiviikkoiselle <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006162190.html">pääkirjoitukselle</a>, jossa Eurooppa-neuvoston päätökset leimattiin &quot;kauheaksi suhmuroinniksi&quot;.&nbsp;</p> <p>Schröderin mukaan EU:n huippuvirkojen täyttäminen oli samanlaista hänen aikanaan. Saksan ja Ranskan täytyi viime kädessä ottaa ratkaisu käsiinsä, jos tilanne uhkasi ajautua kaaokseen.&nbsp;</p> <p>Schröderin mielestä Weber ei ollut mikään kansanvaltaisesti valittu komission puheenjohtajaehdokas, vaan yhden, ei mitenkään erityisen loistavasti eurovaaleissa menestyneen ryhmän (EPP) ehdokas tehtävään. Sen lisäksi Weber on &quot;kirjoittamaton lehti&quot;, jolta puuttuu tunnettuus Euroopassa ja ministerikokemus.</p> <p>Timmermans taas on on ottanut Puolan ja Unkarin &quot;oikeusvaltiovajeeseen&quot; niin jyrkän kannan, ettei näiden voi odottaa hyväksyvän häntä komission puheenjohtajaksi.&nbsp;</p> <p>Näistä syistä kärkiehdokasprosessi saattoi Schröderin mukaan &quot;päättyä vain kuin se päättyi&quot;.&nbsp;</p> <p><strong>Takahuoneen hevoskauppa</strong></p> <p>Saksan suurimman puolueen ryhmähuoneen ovea Berliinin valtiopäivätalossa kolkuttavat Vihreät vastustavat von der Leyenia, koska heidän mielestään kärkiehdokasperiaate olisi lisännyt EU:n demokratiaa ja läpinäkyvyyttä.</p> <p>Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston sanelema komission puheenjohtaja merkitsee paluuta aikaan, jolloin komission puheenjohtaja ja hänen mukanaan europarlamentti olivat selkeästi alisteisia huippukokouksille.&nbsp;</p> <p>Suomalaisten Saksan-miniä, viheranarkisti <strong>Markus Draken</strong> puoliso ja Euroopan vihreiden kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi <strong>Franziska Keller</strong> <a href="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/meps-furious-over-councils-backroom-horse-trade-on-eu-top-jobs/">ehätti tälla viikolla toteamaan</a> von der Leyenin ehdokkuudesta:</p> <p>&quot;Tämä takahuoneen hevoskauppa päiväkausien neuvottelujen jälkeen on groteski&quot;.&nbsp;</p> <p>Ursula von der Leyen on ehdolla EU:n tärkeimpään tehtävään.</p> <p>Moni haluaa estää hänen valintansa.</p> <p>Vaihdetaanko komission puheenjohtaksi esitettävä ihminen vielä kolmannen kerran?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Junckerin työkyky ja väitetty alkoholismi jäivät arvoitukseksi EU-kansalaisille. Onko Saksan tilintarkastustuomioistuimen ja liittopäivien tutkintakomitean kynsissä oleva von der Leyen lintu vai kala? Joutuuko hänkin vaihtoon? 

EU-komission väistyvä puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker harmitteli perjantaina Helsingissä, että hän jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi puheenjohtajaksi, joka valittiin Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien asettamien niin sanottujen kärkiehdokkaiden joukosta. Tällä kertaa valtionpäämiehet jyräsivät puolueryhmittymien kärkiehdokkaan Manfred Weberin, suurimman eli konservatiivien parlamenttiryhmän EPP:n edustajan, ja istuttivat komission johtoon Angela Merkelin hallituksen puolustusministerin Ursula von der Leyenin. 

Suomen pääministeri Antti Rinne ihmetteli paikan päällä EU:n valtiojohtajien pitkää ja tempoilevaa päätöksentekoa.  

Yksi tekijä parlamenttiryhmien kärkiehdokkaan kaatumisessa ja Junckerin nimityksen myötä otetun uuden käytännön hautaamisessa oli mahdollisesti, että EU:n voimanainen Merkel oli 5 vuotta sitten päättänyt jo ennen Junckerin virkaan astumista, ettei salli toiste parlamenttiryhmien kävelevän valtiojohtajien yli komission puheenjohtajapäätöksessä. Siitä huolimatta, että liittokansleri tuolloin oli muodollisesti kannattanut Luxemburgin ex-pääministerin valintaa komission johtoon.

Merkel itse muuten keväällä 2014 ajoi komission puheenjohtajaksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ranskalaista johtajaa Christine Lagardea, jota EU-johtajat hänen johdollaan päättivät tiistaina ehdottaa Euroopan keskuspankin (EKP) uudeksi pääjohtajaksi. 

Heikompaa EU:ta halunnut Britannian pääministeri David Cameron johti arkkifederalistina pitämänsä Junckerin vastaista taistelua keväällä 2014. Hänen mukaansa myös Merkel oli ollut taipuvainen torppaamaan parlamenttiryhmien päättämän ehdokkaan etenemisen.

Cameron yritti vielä viime metreillä kaataa Junckerin tämän väitetyllä alkoholismilla, joka joidenkin lähteiden mukaan huolestutti myös Merkeliä. 

Ehkä ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen kerran Euroopan huippujohtajat keskustelivat vuonna 2014  unionin korkeimpiin johtotehtäviin ehdolla olevan henkilön alkoholin käytöstä. Jo Junckerin pääministeriaikoina Luxemburgin pahat kielet olivat väittäneet, ettei hänellä "ole mitään ongelmia alkoholin kanssa, vaan ilman alkoholia". Toisen väitteen mukaan hän joi jo lounaalla kaksi gin tonicia ja yhden oluen. 

Juncker tuli sittemmin komission puheenjohtajana suurelle yleisölle tunnetuksi värikkäästä ja oudosta käytöksestään EU-kokouksissa

Merkel ja eräät muut valtionjohtajat pelkäsivät vuonna 2014 tiettävästi, että Junckerista tulee komission valtaa lisäävä ja päämiesten valtaa vähentävä puheenjohtaja, koska hänet tunnettiin vahvana federalistina ja unionin rakentajana.

Lisäksi Merkel ilmeisesti koki Junckerin - terästeollisuuden työntekijän ja ammattiyhdistysaktiivin pojan - olevan poliitikkona enemmän oikeistososialidemokraatti kuin heidän yhteisen Eurooppa-puolueensa EPP:n mukainen konservatiivi. 

Komission puheenjohtajana Juncker osoitti Merkelin pelot pitkälti turhiksi. Hän on arvioiden mukaan ottanut Saksan tahdon ja tarpeet huomioon hyvin. 

Junckerin asemaa EU:ta johtavien Saksan ja Ranskan välissä auttoi, että monesta aiemmasta komission puheenjohtajasta poiketen hän puhuu virheettömästi sekä ranskaa että saksaa, jotka ovat Luxemburgin virallisia kieliä. 

Von der Leyen - lintu vai kala? 

Komission uudeksi puheenjohtajaksi ehdolla oleva Ursula von der Leyen on monessa tehtävässä toiminut ja kansainvälisesti kokenut saksalainen huippupoliitikko. Hän on kuitenkin vähintään yhtä kiistanalainen henkilö kuin edeltäjänsä Juncker. 

Leyen on istunut Merkelin johtamissa hallituksissa jo 14 vuotta. Viimeiset 5 vuotta hän on kantanut puolustusministerin salkkua.

Leyenin epäonnistumiset liitetään juuri hänen puolustusministeriyteensä. Helmuth Kohlin puolustusministeri Rupert Scholz langetti viime viikolla viiltävän tuomion von der Leyenin saavutuksille: "(Saksan armeijan) Bundeswehrin tila on katastrofaalinen. Liittotasavallan koko puolustuskyky kärsii, mikä on täysin vastuutonta."

Nimettöminä pysyttelevät von der Leyenin nykyiset ja entiset alaiset puolustusministeriössä kuvaavat hänen johtamistyyliään etäiseksi ja puolustuskannalla olevaksi.  Väitteiden mukaan hän ympäröi itsensä ministeriössä pienellä avustajaryhmällä, joka kontrolloi ministerin tiedonkulkua tiukasti.

Vuonna 2015 von der Leyen jäi kiinni siitä, että oli plagioinut lähes puolet lääketieteen väitöskirjastaan, joka sisälsi myös viitteitä lähteisiin, jotka eivät osoittaneet viitattuja asioita. Kaksi aiempaa Merkelin hallitusten ministeriä oli joutunut eroamaan vastaavien syytteiden vuoksi. 

Perheministerinä von der Leyen joutui huonoon valoon, kun hän osti yksityiseltä konsulttiyritykseltä palveluja, joiden tarkoitus oli manipuloida mediaa kirjoittamaan myönteisesti ministerin politiikasta. 

Von der Leyenin johtama puolustusministeriö on parhaillaan Saksan valtiopäivien valiokuntien tutkinnassa niin sanotun neuvonantajajutun vuoksi. Ministeriö käytti ulkopuolisia konsultteja ja neuvonantajia 200 miljoonan euron arvosta vuosina 2015 - 2016, vaikka sillä on 2200 omaa työntekijää.

Osa konsulteista tuli amerikkalaistaustaisesta monikansallisesta McKinsey -yrityksestä, jonka Saksan toimintojen yhteiskuntasuhdejohtajan Katrin Suderin von der Leyen oli kutsunut poliittiseksi valtiosihteerikseen vuonna 2014. Suder erosi viime vuonna, kun konsulttisotku tuli julki.

Myönteistä Ursula von der Leyenin persoonasta kertonee, että hän otti Euroopan pakolaiskriisin aikana vuonna 2014 syyrialaisen 20 -vuotiaan turvapaikanhakijan asumaan kotiinsa, järjesti tälle oppisopimuskoulutuspaikan ja tuki saksalaiseen yhteiskuntaan intergoitumisessa. Von der Leyenin mukaan tämä todisti, "miten paljon voimaa nuorissa pakolaisissa on, jos vain tuemme heidän itseluottamustaan alussa". 

Von der Leyenilla on sama vahvuus kuin Junckerilla. Hän kykenee neuvottelemaan sujuvasti saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. 

Sosialidemokraatit sotajalalla

Saksalainen komission puheenjohtaja on nyt paradoksaalisesti kovassa vastatuulessa Saksan sisäpolitiikassa.

Sosialidemokraatteja ärsyttää, että Merkelin ajama von der Leyen syrjäytti lähellä komission "vahinkopuheenjohtajuutta" olleen, europarlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kärkiehdokkaan, hollantilaisen Frans Timmermansin

Muun muassa sosialidemokraattien SPD:n ex-puheenjohtajat Sigmar Gabriel ja Martin Schultz ovat tuominneet Merkelin toiminnan jyrkästi, vaikka von der Leyen olikin ensisijaisesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin keksintö.  Schultz haukkui tiistaina von der Leyenin ehdokkuuden "(Unkarin pääministeri) Orbanin ja Itä-Euroopan voitoksi". 

Sosialidemokraattinen ex-liittokansleri Gerhard Schröder sitä vastoin asettui lauantaina Merkelin tueksi. Hänen mukaansa kansleri on "periaatteessa tehnyt kunnollista työtä" komission puheenjohtajan valinnassa.

Entisen liittokanslerin Handelsblatt -lehdelle antama haastattelu on suurin piirtein täydellinen vastateesi muun muassa Helsingin Sanomien keskiviikkoiselle pääkirjoitukselle, jossa Eurooppa-neuvoston päätökset leimattiin "kauheaksi suhmuroinniksi". 

Schröderin mukaan EU:n huippuvirkojen täyttäminen oli samanlaista hänen aikanaan. Saksan ja Ranskan täytyi viime kädessä ottaa ratkaisu käsiinsä, jos tilanne uhkasi ajautua kaaokseen. 

Schröderin mielestä Weber ei ollut mikään kansanvaltaisesti valittu komission puheenjohtajaehdokas, vaan yhden, ei mitenkään erityisen loistavasti eurovaaleissa menestyneen ryhmän (EPP) ehdokas tehtävään. Sen lisäksi Weber on "kirjoittamaton lehti", jolta puuttuu tunnettuus Euroopassa ja ministerikokemus.

Timmermans taas on on ottanut Puolan ja Unkarin "oikeusvaltiovajeeseen" niin jyrkän kannan, ettei näiden voi odottaa hyväksyvän häntä komission puheenjohtajaksi. 

Näistä syistä kärkiehdokasprosessi saattoi Schröderin mukaan "päättyä vain kuin se päättyi". 

Takahuoneen hevoskauppa

Saksan suurimman puolueen ryhmähuoneen ovea Berliinin valtiopäivätalossa kolkuttavat Vihreät vastustavat von der Leyenia, koska heidän mielestään kärkiehdokasperiaate olisi lisännyt EU:n demokratiaa ja läpinäkyvyyttä.

Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston sanelema komission puheenjohtaja merkitsee paluuta aikaan, jolloin komission puheenjohtaja ja hänen mukanaan europarlamentti olivat selkeästi alisteisia huippukokouksille. 

Suomalaisten Saksan-miniä, viheranarkisti Markus Draken puoliso ja Euroopan vihreiden kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi Franziska Keller ehätti tälla viikolla toteamaan von der Leyenin ehdokkuudesta:

"Tämä takahuoneen hevoskauppa päiväkausien neuvottelujen jälkeen on groteski". 

Ursula von der Leyen on ehdolla EU:n tärkeimpään tehtävään.

Moni haluaa estää hänen valintansa.

Vaihdetaanko komission puheenjohtaksi esitettävä ihminen vielä kolmannen kerran? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278106-eun-herraonni-humalikkoa-seuraa-huijari#comments Euroopan parlamenttivaalit 2019 Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Politiikka Sun, 07 Jul 2019 07:00:00 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278106-eun-herraonni-humalikkoa-seuraa-huijari
Euroopan kärsivällisyyden raja taisi löytyä http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272126-euroopan-karsivallisyyden-raja-taisi-loytya <p>Theresa Mayn kirje Donald Tuskille on nyt sitten julkaistu, vaikka sitä ei vielä ole lähetetty, saati vastaanotettu. Suomalaisen on helppo ymmärtää, että paperi on jumalamme, eikä sähkö.</p><p>No, brittihallitus aikoo sitten pyytää brexitin lykkäämistä kesäkuun loppuun asti.&nbsp;Uusi europarlamenttihan kokoontuu vasta heinäkuun alussa.</p><p>Ajatuksessa on kolme hankaluutta:</p><p>1. EU-lainsäädännön mukaan europarlamenttivaalit pidetään 23.&ndash;26. toukokuuta.</p><p>2. Brittilainsäädännön mukaan vaaleihin osallistumisesta on päätettävä 11. huhtikuuta mennessä.</p><p>3. Demokratian pelisääntöjen mukaan aikuisilla on oltava äänioikeus niissä yhteisöissä, jotka heille lakeja säätävät.</p><p>Mayn suunnitelman mukaan brittien äänioikeus päättyisi 23. toukokuuta, mutta EU-jäsenyys vasta 30. kesäkuuta.&nbsp;Tämä ei taida muulle Euroopalle kelvatakaan, vaikka ihan lopullisesti asia selvinnee vasta ensi viikolla. Britannian on erottava 23. toukokuuta mennessä tai osallistuttava vaaleihin.</p><p>Kiinnostavasti torstaiaamuna Jeremy Corbyn on Brysselissä ennen Theresa Maytä. Hän osallistuu demaripääministerien ja -oppositiojohtajien kokoukseen, mutta on sopinut tapaavansa myös EU:n brexit-neuvottelijan Michel Barnierin.</p><p>Otaksun, että Työväenpuolueelle kelpaisi pitempi lykkäys: britit osallistuisivat eurovaaleihin, ilmoittaisivat haluavansa pysyvän tulliunionin ja eroaisivat aikaisintaan vuoden lopussa. Ellei uudella kansanäänestyksellä toisin päätettäisi.</p><p>Jean-Claude Junckerhan on korostanut, että marraskuun 585-sivuista erosopimusta ei avata.&nbsp;Junckerin kielistä englanti lienee neljänneksi paras. Asiasisältö tulee selväksi tiiviimmin kuin ranskaksi, flaamiksi tai saksaksi:</p><p>&ldquo;There will be no renegotiations, no new negotiations and no additional assurances on top of the additional assurances we have already given. We will keep talking to the British. We are not in a state of war with Britain, we are in a state of negotiations, but the negotiations are concluded.&rdquo;</p><p>Mutta nyt on kyse varsinaiseen sopimukseen liitettävästä poliittisesta julistuksesta. Mikäli Mayn vastustajat saisivat brittiparlamentissa läpi pyrkimyksen pysyvään tulliliittoon, tilanne olisi varmasti uusi myös Junckerin ja puhemies Bercowin mielestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Theresa Mayn kirje Donald Tuskille on nyt sitten julkaistu, vaikka sitä ei vielä ole lähetetty, saati vastaanotettu. Suomalaisen on helppo ymmärtää, että paperi on jumalamme, eikä sähkö.

No, brittihallitus aikoo sitten pyytää brexitin lykkäämistä kesäkuun loppuun asti. Uusi europarlamenttihan kokoontuu vasta heinäkuun alussa.

Ajatuksessa on kolme hankaluutta:

1. EU-lainsäädännön mukaan europarlamenttivaalit pidetään 23.–26. toukokuuta.

2. Brittilainsäädännön mukaan vaaleihin osallistumisesta on päätettävä 11. huhtikuuta mennessä.

3. Demokratian pelisääntöjen mukaan aikuisilla on oltava äänioikeus niissä yhteisöissä, jotka heille lakeja säätävät.

Mayn suunnitelman mukaan brittien äänioikeus päättyisi 23. toukokuuta, mutta EU-jäsenyys vasta 30. kesäkuuta. Tämä ei taida muulle Euroopalle kelvatakaan, vaikka ihan lopullisesti asia selvinnee vasta ensi viikolla. Britannian on erottava 23. toukokuuta mennessä tai osallistuttava vaaleihin.

Kiinnostavasti torstaiaamuna Jeremy Corbyn on Brysselissä ennen Theresa Maytä. Hän osallistuu demaripääministerien ja -oppositiojohtajien kokoukseen, mutta on sopinut tapaavansa myös EU:n brexit-neuvottelijan Michel Barnierin.

Otaksun, että Työväenpuolueelle kelpaisi pitempi lykkäys: britit osallistuisivat eurovaaleihin, ilmoittaisivat haluavansa pysyvän tulliunionin ja eroaisivat aikaisintaan vuoden lopussa. Ellei uudella kansanäänestyksellä toisin päätettäisi.

Jean-Claude Junckerhan on korostanut, että marraskuun 585-sivuista erosopimusta ei avata. Junckerin kielistä englanti lienee neljänneksi paras. Asiasisältö tulee selväksi tiiviimmin kuin ranskaksi, flaamiksi tai saksaksi:

“There will be no renegotiations, no new negotiations and no additional assurances on top of the additional assurances we have already given. We will keep talking to the British. We are not in a state of war with Britain, we are in a state of negotiations, but the negotiations are concluded.”

Mutta nyt on kyse varsinaiseen sopimukseen liitettävästä poliittisesta julistuksesta. Mikäli Mayn vastustajat saisivat brittiparlamentissa läpi pyrkimyksen pysyvään tulliliittoon, tilanne olisi varmasti uusi myös Junckerin ja puhemies Bercowin mielestä.

]]>
7 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272126-euroopan-karsivallisyyden-raja-taisi-loytya#comments Brexit EU ja britit Eurovaalit 2019 Jean-Claude Juncker Theresa Mayn hallitus Wed, 20 Mar 2019 13:43:20 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272126-euroopan-karsivallisyyden-raja-taisi-loytya
EU vuosikatsaus 2018: Unioni horjui konkurssitilaan http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan <p>Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.</p><p>Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.</p><p>Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.</p><p><a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-u...</a></p><p>Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.</p><p>Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous &ndash; ja Eurokatastrofin suhteen.</p><p>Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?</p><p>EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.</p><p>Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?</p><p>Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.

Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.

Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia

Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.

Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous – ja Eurokatastrofin suhteen.

Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?

EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä.    

Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.

Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?

Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.

 

]]>
4 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan#comments Armeija EU maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Konkurssi Mon, 31 Dec 2018 07:20:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan
Junckerille on annettava potkut http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266114-junckerille-on-annettava-potkut <p>Meistä suomalaisista sanotaan usein, että hyssyttelemme ja vaikenemme alkoholiongelmista <a href="http://www.ehyt.fi/fi/blog/jotta-vaikeneminen-ja-hyssyttely-ongelma">leimallisesti</a>. En voi omien kokemusteni perusteella täysin allekirjoittaa väitettä. Ainakin niissä työyhteisöissä joissa olen toiminut, on ollut käytössä ns. varhaisen puuttumisen <a href="https://ttk.fi/ajankohtaista/uutiset/tyopaikoilla_tarvitaan_tukea_alkoholihaittojen_kasittelyyn.6486.news?5004_o=6">malli</a>&nbsp;ja päihdeohjelma, joiden avulla alkoholiongelmien kanssa kamppaileville on pyritty tarjoamaan tukea. Joskus tämä on onnistunut, joskus taas ei. Itsekin olen joutunut johtajana irtisanomaan henkilöitä, joiden kanssa kaikki muut keinot oli käytetty loppuun.<br /><br />Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että Euroopan unionia on johtanut vuosikausia, no, rapajuoppo. Komission puheenjohtajan <strong>Jean-Claude Junckerin</strong>&nbsp;ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, mutta niistä on systemaattisesti vaiettu. Media on toki asian noteerannut, mutta yksikään Euroopan johtajista, komissaareista, unionin korkeista virkamiehistä tai Junckerin oman puolueryhmän EPP:n jäsenistä ei ole nostanut asiaa esille. Ei yksikään.<br /><br />Pidän tilannetta häpeällisenä. Olen useaan otteeseen tiedustellut Junckerin suomalaiselta avustajalta, kokoomuksen <strong>Aura Sallalta</strong>, mitä mieltä hän on esimiehensä käytöksestä ja millainen varhaisen puuttumisen malli EPP:llä tai komissiolla on käytössään. En ole saanut mitään vastausta. Samaa tiedustelin <a href="https://twitter.com/karnamikko/status/1075338211256426496?s=21">tänään</a> komissaari <strong>Jyrki Kataiselta</strong>. En usko saavani vastausta.<br /><br />Vakavista alkoholiongelmista vaikenemalla tehdään karhunpalvelus ongelmasta kärsivälle. Junckerin tapauksessa tehdään myös karhunpalvelus koko Euroopan unionin uskottavuudelle ja sen arvostukselle instituutiona. Niin kauan kuin komission johdossa on juoppo, annetaan myös vapaaehtoisesti lyömäaseita unionia sisältä ja ulkoa hajottaville voimille. Kysymys kuuluukin, kuka tästä hyötyy eniten? <strong>Vladimir Putin</strong>&nbsp;vai unionin oikeistopopulistit?<br /><br />Mielestäni Jean-Claude Junckerille on annettava potkut ja mies on ohjattava viipymättä hoitoon. Vetoan myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistöön ja koko hallitukseen: tehkää jotain. Rikkokaa hiljaisuuden kierre ensimmäisenä Euroopassa. Sanokaa että ette voi hyväksyä tällaista käytöstä. Vaatikaa myös, että komission on otettava käyttöön varhaisen puuttumisen malli ja päihdeohjelma, ettei tällainen voi enää koskaan toistua. Tämä on nimittäin häpeäksi koko Euroopalle.<br /><br />Jotta jokainen voi itse arvioida mistä asiassa on kysymys, ohessa vielä kooste Junckerin toiminnasta:<br /><br /><a href="https://m.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU">Juncker </a>kättelee<a href="https://m.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU"> </a>Euroopan pääministereitä<br /><br /><a href="https://m.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU">J</a><a href="https://m.youtube.com/watch?v=oecvYFq_wi0https://m.youtube.com/watch?v=oecvYFq_wi0">uncker</a> NATO:n huippukokouksessa<br /><br /><a href="https://m.youtube.com/watch?v=zrp7Y7pkCdM">Juncker</a> saapuu komission kokoukseen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meistä suomalaisista sanotaan usein, että hyssyttelemme ja vaikenemme alkoholiongelmista leimallisesti. En voi omien kokemusteni perusteella täysin allekirjoittaa väitettä. Ainakin niissä työyhteisöissä joissa olen toiminut, on ollut käytössä ns. varhaisen puuttumisen malli ja päihdeohjelma, joiden avulla alkoholiongelmien kanssa kamppaileville on pyritty tarjoamaan tukea. Joskus tämä on onnistunut, joskus taas ei. Itsekin olen joutunut johtajana irtisanomaan henkilöitä, joiden kanssa kaikki muut keinot oli käytetty loppuun.

Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että Euroopan unionia on johtanut vuosikausia, no, rapajuoppo. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, mutta niistä on systemaattisesti vaiettu. Media on toki asian noteerannut, mutta yksikään Euroopan johtajista, komissaareista, unionin korkeista virkamiehistä tai Junckerin oman puolueryhmän EPP:n jäsenistä ei ole nostanut asiaa esille. Ei yksikään.

Pidän tilannetta häpeällisenä. Olen useaan otteeseen tiedustellut Junckerin suomalaiselta avustajalta, kokoomuksen Aura Sallalta, mitä mieltä hän on esimiehensä käytöksestä ja millainen varhaisen puuttumisen malli EPP:llä tai komissiolla on käytössään. En ole saanut mitään vastausta. Samaa tiedustelin tänään komissaari Jyrki Kataiselta. En usko saavani vastausta.

Vakavista alkoholiongelmista vaikenemalla tehdään karhunpalvelus ongelmasta kärsivälle. Junckerin tapauksessa tehdään myös karhunpalvelus koko Euroopan unionin uskottavuudelle ja sen arvostukselle instituutiona. Niin kauan kuin komission johdossa on juoppo, annetaan myös vapaaehtoisesti lyömäaseita unionia sisältä ja ulkoa hajottaville voimille. Kysymys kuuluukin, kuka tästä hyötyy eniten? Vladimir Putin vai unionin oikeistopopulistit?

Mielestäni Jean-Claude Junckerille on annettava potkut ja mies on ohjattava viipymättä hoitoon. Vetoan myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistöön ja koko hallitukseen: tehkää jotain. Rikkokaa hiljaisuuden kierre ensimmäisenä Euroopassa. Sanokaa että ette voi hyväksyä tällaista käytöstä. Vaatikaa myös, että komission on otettava käyttöön varhaisen puuttumisen malli ja päihdeohjelma, ettei tällainen voi enää koskaan toistua. Tämä on nimittäin häpeäksi koko Euroopalle.

Jotta jokainen voi itse arvioida mistä asiassa on kysymys, ohessa vielä kooste Junckerin toiminnasta:

Juncker kättelee Euroopan pääministereitä

Juncker NATO:n huippukokouksessa

Juncker saapuu komission kokoukseen

 

 

 

]]>
19 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266114-junckerille-on-annettava-potkut#comments Alkoholiongelmat EPP Jean-Claude Juncker Juncker Jyrki Katainen Wed, 19 Dec 2018 10:52:39 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266114-junckerille-on-annettava-potkut
Jean-Claude... http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude <p>Tällainen herra on meidän rakkaan EU:mme pomo. Video on tuore (kuvattu 14.12), mutta ehkä muistanette myös aiemmat?</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_7YMhLnGONs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/_7YMhLnGONs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Nickname:&nbsp; &quot;<em>Jean-Claude Druncker</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällainen herra on meidän rakkaan EU:mme pomo. Video on tuore (kuvattu 14.12), mutta ehkä muistanette myös aiemmat?

https://www.youtube.com/watch?v=_7YMhLnGONs

Nickname:  "Jean-Claude Druncker"

 

]]>
23 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude#comments EU-komissio Jean-Claude Juncker Sun, 16 Dec 2018 18:27:00 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude
Kova brexit - miksiköhän? http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262884-kova-brexit-miksikohan <p>Saanko muistuttaa Jean-Claude Junckerin sanoista, kun brexit-sopimusta ei tahdo millään syntyä.</p><p>Iltalehti: Jean-Claude Juncker: Kukaan ei enää uskalla erota EU:sta, kun he näkevät miten Britanniaa rangaistaan, 20.3.2017<br /><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703202200088531_ul.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703202200088531_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703202200088531_ul.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä tuli mieleeni, kun luin EU-vihamielisyydestä ja itseaiheutetusta pula-ajasta.</p><p>Iltalehti: IL-analyysi: Pöytä EU-vihamielisyydelle katettiin jo vuosia sitten - näistä neljästä syystä Britannia haluaa eroon EU:sta</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2f093d3a-7c91-472b-89d2-b1baed9e4884_ul.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2f093d3a-7c91-472b-89d2-b1baed9e4884_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2f093d3a-7c91-472b-89d2-b1baed9e4884_u...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Eu on rauhanprojektiksi aika kostonhaluinen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saanko muistuttaa Jean-Claude Junckerin sanoista, kun brexit-sopimusta ei tahdo millään syntyä.

Iltalehti: Jean-Claude Juncker: Kukaan ei enää uskalla erota EU:sta, kun he näkevät miten Britanniaa rangaistaan, 20.3.2017
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703202200088531_ul.shtml

 

Tämä tuli mieleeni, kun luin EU-vihamielisyydestä ja itseaiheutetusta pula-ajasta.

Iltalehti: IL-analyysi: Pöytä EU-vihamielisyydelle katettiin jo vuosia sitten - näistä neljästä syystä Britannia haluaa eroon EU:sta

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2f093d3a-7c91-472b-89d2-b1baed9e4884_ul.shtml

 

Eu on rauhanprojektiksi aika kostonhaluinen?

]]>
20 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262884-kova-brexit-miksikohan#comments Brexit EU Jean-Claude Juncker Sun, 21 Oct 2018 07:39:30 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262884-kova-brexit-miksikohan
Alexander Stubbia ei tule valita Euroopan komission puheenjohtajaksi http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261952-alexander-stubbia-ei-tule-valita-euroopan-komission-puheenjohtajaksi <p>Kokoomuksen <strong>Alexander Stubb</strong> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005849833.html?ref=rss">ilmoitti</a> eilen pyrkivänsä Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkaaksi ensi kevään eurovaaleihin ja sitä kautta seuraavan EU-komission puheenjohtajaksi. Stubb pyrkii siis saman puolueen kärkiehdokkaaksi, kuin komission johdosta eläköityvä puheenjohtaja <strong>Jean-Claude Juncke</strong>r.</p><p>Stubbin mukaan hän on ehdolla kolmesta syystä. Niistä tärkeimmäksi hän mainitsee eurooppalaiset arvot. Stubb vakuuttaakin kaikelle kansalle &rdquo;nousevansa barrikadeille&rdquo; ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, vapauden, liberaalin demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltion puolesta.&nbsp;</p><p>Tällainen puhe on tietysti vaikuttavaa, mutta Stubbin aiemmat teot eivät anna hyvää kuvaa hänen valmiudestaan puolustaa näitä arvoja. Kun Espanjan puolisotilaalliset Guardia Civil-joukot pahoinpitelivät vuosi sitten lähes tuhat itsenäisyydestään äänestämään pyrkivää katalaania sairaalakuntoon, istui normaalisti sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivinen Stubb perunakellarissaan hiljaa. Ei sanaakaan eurooppalaisista arvoista ja demokratiasta. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä Stubb tiesi pyrkivänsä komission puheenjohtajaksi jo tuossa vaiheessa, eikä Katalonian itsenäisyys saa tukea EPP:ltä. En kuitenkaan itse osaa kunnioittaa sellaisia nuttuskehveleitä, jotka eivät saa suutaan auki vaikeista kysymyksistä ja jotka ovat valmiita myymään vallan edessä kaikki ne arvot, joita suureen ääneen väittävät puolustavansa.</p><p>Toinen syy Stubbin ehdokkuuteen onkin sitten taistelu &rdquo;protektionistista nationalismia&rdquo; vastaan. Moni media on jo innostunut <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/79e7f86c-83ab-3ec1-a2cc-dd891a7c7743?ref=ampparit:519e">hehkuttamaan</a>, kuinka Stubb ei &rdquo;arkaile mainita <strong>Donald Trumpia</strong>&rdquo; ja kuinka hän sanoo, että &rdquo;Trumpin myötä demokratian perusarvot ovat uhattuina&rdquo;.&nbsp;</p><p>Tosiasiassa Trumpin toiminnan kritisoiminen vaatii nykyään yhtä paljon rohkeutta kuin Hitlerin tai Stalinin toiminnan kritisoiminen. Jos Stubb oikeasti olisi rohkea, hän puolustaisi demokratian perusarvoja EU:n sisällä ja kritisoisi esimerkiksi komission puheenjohtajan epädemokraattista nimeämistapaa. Komission puheenjohtaja kun tulisi nimittää suoralla kansanvaalilla. Tätä Stubb ei kuitenkaan tee, koska tällainen vaalitapa ei olisi hänelle eduksi.&nbsp;</p><p>Kolmas syy Stubbin ehdokkuudelle onkin sitten kuulema suomalainen käytännönläheisyys sekä pohjoismainen ratkaisukeskeinen tulokulma. Erinomaisia asioita nämäkin.</p><p>Tässä yhteydessä en malta olla pohtimatta, kuinka Stubb esitti suomalaista käytännönläheisyyttä ja pohjoismaista ratkaisukeskeistä tulokulmaa toimiessaan pääministerinä vuonna 2014 ilmoittaessaan, etteivät EU:n Venäjälle asettamat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000787791.html">talouspakotteet</a> iske Suomeen. Talouspakotteet ajoivat koko Suomen maataloussektorin kriisiin ja maksoivat tuhansia työpaikkoja, mutta ratkaisukeskeisyyttä se on toki sekin, että kiistetään ongelman olemassaolo. Käytännönläheisyyttä puolestaan edustaa Stubbin toiminta valtiovarainministerinä, kun hän sai eduskunnassa &rdquo;<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001043661.html">lukuja</a> omaan päähänsä&rdquo;.</p><p>Mielestäni EU-komissio ei tarvitse Stubbin kaltaista puheenjohtajaa ja Stubbin esittämä visio &rdquo;uuden sukupolven Euroopasta&rdquo; on hänen toimintansa valossa banaali. Ei Stubb edusta muutosta, vaan stagnaatiota ja samaa hidasta liittovaltiokehitystä, mitä EU on pyrkinyt tähänkin saakka ajamaan. Olen itse EU:n kannattaja, mutta haluan sen olevan kansallisvaltioiden ja kansojen itsemääräämisoikeutta kunnioittava unioni, joka pysyy tiukasti omalla tontillaan rauhan, talouden ja vakauden luojana. On hyvin huolestuttavaa, että jo nykyään yli 80% kansallisesta lainsäädännöstämme tulee suoraan unionilta. Suhdeluvun pitäisi tosiasiassa olla toisin päin.&nbsp;</p><p>Toki Stubb yrittää tässä nyt pelata korttinsa niin, että mustaa pekkaa ei jää käteen missään tilanteessa, kuten HS:n <strong>Marko Junkkari</strong> ansiokkaasti <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005849771.html?ref=rss">kirjoitti</a>. Itse kuitenkin toivon, että kokoomuskomissaarien aika oli tässä. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen Alexander Stubb ilmoitti eilen pyrkivänsä Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkaaksi ensi kevään eurovaaleihin ja sitä kautta seuraavan EU-komission puheenjohtajaksi. Stubb pyrkii siis saman puolueen kärkiehdokkaaksi, kuin komission johdosta eläköityvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Stubbin mukaan hän on ehdolla kolmesta syystä. Niistä tärkeimmäksi hän mainitsee eurooppalaiset arvot. Stubb vakuuttaakin kaikelle kansalle ”nousevansa barrikadeille” ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, vapauden, liberaalin demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltion puolesta. 

Tällainen puhe on tietysti vaikuttavaa, mutta Stubbin aiemmat teot eivät anna hyvää kuvaa hänen valmiudestaan puolustaa näitä arvoja. Kun Espanjan puolisotilaalliset Guardia Civil-joukot pahoinpitelivät vuosi sitten lähes tuhat itsenäisyydestään äänestämään pyrkivää katalaania sairaalakuntoon, istui normaalisti sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivinen Stubb perunakellarissaan hiljaa. Ei sanaakaan eurooppalaisista arvoista ja demokratiasta. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä Stubb tiesi pyrkivänsä komission puheenjohtajaksi jo tuossa vaiheessa, eikä Katalonian itsenäisyys saa tukea EPP:ltä. En kuitenkaan itse osaa kunnioittaa sellaisia nuttuskehveleitä, jotka eivät saa suutaan auki vaikeista kysymyksistä ja jotka ovat valmiita myymään vallan edessä kaikki ne arvot, joita suureen ääneen väittävät puolustavansa.

Toinen syy Stubbin ehdokkuuteen onkin sitten taistelu ”protektionistista nationalismia” vastaan. Moni media on jo innostunut hehkuttamaan, kuinka Stubb ei ”arkaile mainita Donald Trumpia” ja kuinka hän sanoo, että ”Trumpin myötä demokratian perusarvot ovat uhattuina”. 

Tosiasiassa Trumpin toiminnan kritisoiminen vaatii nykyään yhtä paljon rohkeutta kuin Hitlerin tai Stalinin toiminnan kritisoiminen. Jos Stubb oikeasti olisi rohkea, hän puolustaisi demokratian perusarvoja EU:n sisällä ja kritisoisi esimerkiksi komission puheenjohtajan epädemokraattista nimeämistapaa. Komission puheenjohtaja kun tulisi nimittää suoralla kansanvaalilla. Tätä Stubb ei kuitenkaan tee, koska tällainen vaalitapa ei olisi hänelle eduksi. 

Kolmas syy Stubbin ehdokkuudelle onkin sitten kuulema suomalainen käytännönläheisyys sekä pohjoismainen ratkaisukeskeinen tulokulma. Erinomaisia asioita nämäkin.

Tässä yhteydessä en malta olla pohtimatta, kuinka Stubb esitti suomalaista käytännönläheisyyttä ja pohjoismaista ratkaisukeskeistä tulokulmaa toimiessaan pääministerinä vuonna 2014 ilmoittaessaan, etteivät EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet iske Suomeen. Talouspakotteet ajoivat koko Suomen maataloussektorin kriisiin ja maksoivat tuhansia työpaikkoja, mutta ratkaisukeskeisyyttä se on toki sekin, että kiistetään ongelman olemassaolo. Käytännönläheisyyttä puolestaan edustaa Stubbin toiminta valtiovarainministerinä, kun hän sai eduskunnassa ”lukuja omaan päähänsä”.

Mielestäni EU-komissio ei tarvitse Stubbin kaltaista puheenjohtajaa ja Stubbin esittämä visio ”uuden sukupolven Euroopasta” on hänen toimintansa valossa banaali. Ei Stubb edusta muutosta, vaan stagnaatiota ja samaa hidasta liittovaltiokehitystä, mitä EU on pyrkinyt tähänkin saakka ajamaan. Olen itse EU:n kannattaja, mutta haluan sen olevan kansallisvaltioiden ja kansojen itsemääräämisoikeutta kunnioittava unioni, joka pysyy tiukasti omalla tontillaan rauhan, talouden ja vakauden luojana. On hyvin huolestuttavaa, että jo nykyään yli 80% kansallisesta lainsäädännöstämme tulee suoraan unionilta. Suhdeluvun pitäisi tosiasiassa olla toisin päin. 

Toki Stubb yrittää tässä nyt pelata korttinsa niin, että mustaa pekkaa ei jää käteen missään tilanteessa, kuten HS:n Marko Junkkari ansiokkaasti kirjoitti. Itse kuitenkin toivon, että kokoomuskomissaarien aika oli tässä.  

]]>
27 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261952-alexander-stubbia-ei-tule-valita-euroopan-komission-puheenjohtajaksi#comments Alexander Stubb EPP Euroopan komissio Jean-Claude Juncker Katalonia Wed, 03 Oct 2018 07:31:54 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261952-alexander-stubbia-ei-tule-valita-euroopan-komission-puheenjohtajaksi
Junckerin viimeinen linjapuhe, Unkari ja artikla 7. http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260900-junckerin-viimeinen-linjapuhe-unkari-ja-artikla-7 <p><strong>STATE OF EU: KOHTI SYVENEVÄÄ INTEGRAATIOTA</strong></p><p>Euroopan komission puheenjohtaja <strong>Jean-Claude Juncker</strong> piti keskiviikkona 12.9.2018 uransa viimeisen <a href="https://ec.europa.eu/commission/priorities/state-union-speeches/state-union-2018_fi">State of EU -puheen</a>, jossa hän käsitteli Euroopan unionin tilaa ja tulevaisuutta. Tämä vuosittainen ja perinteeksi muodostunut komission puheenjohtajan kuuleminen Euroopan parlamentissa on hieno perinne, jonka painoarvo tulee varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Temaattisesti puheenvuoro on samantyyppinen kuin Yhdysvaltain presidentin vuotuinen State of the Union -puhe maan kongressille - perinteen aloitti presidentti&nbsp;<strong>Woodrow Wilson</strong> vuonna 1936.</p><p>Junckerin puhe herätti monenlaisia tunteita.</p><p>Ensinnäkin kyse oli aidon eurooppalaisen visionäärin ja merkittävää vastuuta läpi hyvin vaikeiden vuosien kantaneen poliittisen johtajan viimeisestä linjapuheesta. Puhujana yleensä vahvan Junckerin esityksestä paistoi läpi tunteiden moninainen kirjo ja suoranainen väsymys - mies näytti kaikkensa antaneelta. Neljä vuotta komission puheenjohtajana ja kahdeksan vuotta Euroopan neuvoston puheenjohtajana toiminut Juncker on kantanut vastuuta koko Euroopan unionin tulevaisuudesta pidempään kuin moni poliitikko on tehnyt uraa Euroopassa. Ristiriitaisen maineensa varmasti osin ansainnut Juncker kuvaili puheessaan Eurooppaa elämänsä suureksi rakkaudeksi enkä minä epäile miehen sanaa.&nbsp;</p><p>Toisekseen puhe sisälsi muutamia mielenkiintoisia nostoja ja avauksia - ei tosin yhtä paljon kuin viimevuotinen linjapuhe, jossa Juncker esitteli askelmerkit kohti Euroopan liittovaltiota. Keskeisin avaus ei kuitenkaan ollut meidän iltapäivälehtiemme kärkiotsikoissa komeillut kellojen siirtelystä luopuminen vaan<strong> Euroopan unionin ja Afrikan välisen vapaakauppa-alueen</strong> valmistelun aloittaminen. Tällä avauksella voi olla monenlaisia seurauksia, joista pienin ei ole Kiinan jatkuvasti kasvavan vaikutusvallan patoaminen Afrikassa. Lisäksi Juncker on oikeassa todetessaan, että Afrikka ei kaipaa hyväntekeväisyyttä vaan kumppanuutta. Monet tahot ovat syystäkin huolissaan Afrikan tilanteesta ja inhimillistä tragediaa aiheuttavasta pakolaiskriisistä, mutta sitä ei ratkaista vain laittamalla rautaa rajalle ja lopettamalla vapaa liikkuvuus - Junckerin avaus on toteutuessaan merkittävästi tehokkaampi keino.</p><p>EU-kriittinen populismi sivuttiin isolta osin puheessa. Se ei sinänsä yllätä, sillä aihetta on kaluttu kyllästymiseen asti. Unkaria ja Puolaa ei nimetty, mutta tämä johtui todennäköisesti siitä, että komissio ei halunnut sotkeutua tulevaan äänestykseen artikla 7. käytöstä. Toisaalta Eurooppalaisia arvoja Juncker puolusti voimakkaasti.</p><p>Mitä puheesta jäi käteen?</p><p>Ristiriitaiset tunnelmat. Itse olisin toivonut merkittävästi voimakkaampaa linjaa ja askelmerkkejä <strong>EU:n integraation syventämiseksi</strong>. Nyt puhe ei ollut tulevaisuuteen katsova vaikkei myöskään näyttäytynyt jäähyväispuheena - se oli jotain siltä väliltä, mutta melko varovainen. Juncker on jo luopunut pelistä jatkokautta ajatellen, joten olisin kuvitellut hänen uskaltavan revitellä vähän enemmän viimeisessä linjapuheessaan.&nbsp;</p><p>Toisaalta Juncker nosti esille odotetusti kaikki merkittävät päivänpoliittiset kysymykset ja kannusti jatkamaan keskustelua Euroopan tulevaisuudesta - pidän myös positiivisena yksityiskohtana Junckerin esitystä tehdä eurosta maailmankaupan valuutta.&nbsp;</p><p><strong>UNKARI, ARTIKLA 7. JA EUROOPAN UNIONIN ARVOT&nbsp;</strong></p><p>Euroopan parlamentti äänesti tänään artikla 7. käyttöönotosta Unkaria vastaan. Kyseinen artikla on mahdollisuus ottaa käyttöön, jos EU-jäsenmaan arvioidaan rikkovan tai uhkaavan rikkoa Euroopan unionin perusarvoja. Näitä ovat&nbsp;ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate. Artiklan käyttöönotto vaatii 2/3 parlamentin äänistä ja tänään sen käyttöönotto hyväksyttiin äänin 448 puolesta ja 197 vastaan.</p><p>Suomalaisista mepeistä Eurooppalaisten arvojen puolesta äänestivät<strong> Miapetra Kumpula-Natri, Liisa Jaakonsaari, Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen, Heidi Hautala, Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Mirja Vehkaperä, Nils Torvalds ja Merja Kyllönen.</strong>&nbsp;Voitte itse laskea, ketkä kaksi tekivät muita päätöksiä.</p><p>Kaikken tukalin tilanne saattoi olla EPP:n mepeillä, koska Unkarin pahamaineinen pääministeri <strong>Viktor Orbánin</strong> puolue kuuluu kyseiseen blokkiin. Suomalaiset EPP-mepit olivat tosin jo aiemmin ilmoittaneet kannattavansa artikla 7. käyttöönottoa.</p><p>Unkari on nykyisen itsevaltaisen ja nationalistisen johtajansa johdolla ajautunut tilanteeseen, jossa Euroopan unionin on puolustettava unkarilaisia hallitustaan vastaan. Tämä on valitettavaa, mutta myös esimerkki Euroopan unionin sietokyvystä - ihan kaikki ei mene läpi ja rajat tulevat vastaan. Tämä on positiivinen uutinen meille kaikille, joita hirvittää nykyinen minidiktaattorien esiinmarssi ja itsekkäiden nationalististen populistipuolueiden politiikka.</p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Kokonaisuutena voidaan kai todeta, että päivä oli hyvä Eurooppaan ja Euroopan unioniin uskoville, vaikka heti Unkari-äänestyksen jälkeen europarlamentaarikot mokailivat urakalla ja äänestivät kohutun tekijänoikeusdirektiivin puolesta. Sinänsä hyvää tarkoittava direktiivi tulee todennäköisesti johtamaan täysin päinvastaiseen lopputulokseen, <a href="https://blogit.iltalehti.fi/aura-salla/2018/08/26/ala-tule-paha-kakku/">mutta tästä voitte lukea enemmän vaikka Euroopan komissiossa neuvonantajana toimivan Aura Sallan ansiokkaasta kirjoituksesta.</a></p><p>PS. Oma kantani kellojensiirtelystä luopumiseen on tietysti pysyvään kesäaikaan siirtyminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> STATE OF EU: KOHTI SYVENEVÄÄ INTEGRAATIOTA

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti keskiviikkona 12.9.2018 uransa viimeisen State of EU -puheen, jossa hän käsitteli Euroopan unionin tilaa ja tulevaisuutta. Tämä vuosittainen ja perinteeksi muodostunut komission puheenjohtajan kuuleminen Euroopan parlamentissa on hieno perinne, jonka painoarvo tulee varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Temaattisesti puheenvuoro on samantyyppinen kuin Yhdysvaltain presidentin vuotuinen State of the Union -puhe maan kongressille - perinteen aloitti presidentti Woodrow Wilson vuonna 1936.

Junckerin puhe herätti monenlaisia tunteita.

Ensinnäkin kyse oli aidon eurooppalaisen visionäärin ja merkittävää vastuuta läpi hyvin vaikeiden vuosien kantaneen poliittisen johtajan viimeisestä linjapuheesta. Puhujana yleensä vahvan Junckerin esityksestä paistoi läpi tunteiden moninainen kirjo ja suoranainen väsymys - mies näytti kaikkensa antaneelta. Neljä vuotta komission puheenjohtajana ja kahdeksan vuotta Euroopan neuvoston puheenjohtajana toiminut Juncker on kantanut vastuuta koko Euroopan unionin tulevaisuudesta pidempään kuin moni poliitikko on tehnyt uraa Euroopassa. Ristiriitaisen maineensa varmasti osin ansainnut Juncker kuvaili puheessaan Eurooppaa elämänsä suureksi rakkaudeksi enkä minä epäile miehen sanaa. 

Toisekseen puhe sisälsi muutamia mielenkiintoisia nostoja ja avauksia - ei tosin yhtä paljon kuin viimevuotinen linjapuhe, jossa Juncker esitteli askelmerkit kohti Euroopan liittovaltiota. Keskeisin avaus ei kuitenkaan ollut meidän iltapäivälehtiemme kärkiotsikoissa komeillut kellojen siirtelystä luopuminen vaan Euroopan unionin ja Afrikan välisen vapaakauppa-alueen valmistelun aloittaminen. Tällä avauksella voi olla monenlaisia seurauksia, joista pienin ei ole Kiinan jatkuvasti kasvavan vaikutusvallan patoaminen Afrikassa. Lisäksi Juncker on oikeassa todetessaan, että Afrikka ei kaipaa hyväntekeväisyyttä vaan kumppanuutta. Monet tahot ovat syystäkin huolissaan Afrikan tilanteesta ja inhimillistä tragediaa aiheuttavasta pakolaiskriisistä, mutta sitä ei ratkaista vain laittamalla rautaa rajalle ja lopettamalla vapaa liikkuvuus - Junckerin avaus on toteutuessaan merkittävästi tehokkaampi keino.

EU-kriittinen populismi sivuttiin isolta osin puheessa. Se ei sinänsä yllätä, sillä aihetta on kaluttu kyllästymiseen asti. Unkaria ja Puolaa ei nimetty, mutta tämä johtui todennäköisesti siitä, että komissio ei halunnut sotkeutua tulevaan äänestykseen artikla 7. käytöstä. Toisaalta Eurooppalaisia arvoja Juncker puolusti voimakkaasti.

Mitä puheesta jäi käteen?

Ristiriitaiset tunnelmat. Itse olisin toivonut merkittävästi voimakkaampaa linjaa ja askelmerkkejä EU:n integraation syventämiseksi. Nyt puhe ei ollut tulevaisuuteen katsova vaikkei myöskään näyttäytynyt jäähyväispuheena - se oli jotain siltä väliltä, mutta melko varovainen. Juncker on jo luopunut pelistä jatkokautta ajatellen, joten olisin kuvitellut hänen uskaltavan revitellä vähän enemmän viimeisessä linjapuheessaan. 

Toisaalta Juncker nosti esille odotetusti kaikki merkittävät päivänpoliittiset kysymykset ja kannusti jatkamaan keskustelua Euroopan tulevaisuudesta - pidän myös positiivisena yksityiskohtana Junckerin esitystä tehdä eurosta maailmankaupan valuutta. 

UNKARI, ARTIKLA 7. JA EUROOPAN UNIONIN ARVOT 

Euroopan parlamentti äänesti tänään artikla 7. käyttöönotosta Unkaria vastaan. Kyseinen artikla on mahdollisuus ottaa käyttöön, jos EU-jäsenmaan arvioidaan rikkovan tai uhkaavan rikkoa Euroopan unionin perusarvoja. Näitä ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate. Artiklan käyttöönotto vaatii 2/3 parlamentin äänistä ja tänään sen käyttöönotto hyväksyttiin äänin 448 puolesta ja 197 vastaan.

Suomalaisista mepeistä Eurooppalaisten arvojen puolesta äänestivät Miapetra Kumpula-Natri, Liisa Jaakonsaari, Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen, Heidi Hautala, Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Mirja Vehkaperä, Nils Torvalds ja Merja Kyllönen. Voitte itse laskea, ketkä kaksi tekivät muita päätöksiä.

Kaikken tukalin tilanne saattoi olla EPP:n mepeillä, koska Unkarin pahamaineinen pääministeri Viktor Orbánin puolue kuuluu kyseiseen blokkiin. Suomalaiset EPP-mepit olivat tosin jo aiemmin ilmoittaneet kannattavansa artikla 7. käyttöönottoa.

Unkari on nykyisen itsevaltaisen ja nationalistisen johtajansa johdolla ajautunut tilanteeseen, jossa Euroopan unionin on puolustettava unkarilaisia hallitustaan vastaan. Tämä on valitettavaa, mutta myös esimerkki Euroopan unionin sietokyvystä - ihan kaikki ei mene läpi ja rajat tulevat vastaan. Tämä on positiivinen uutinen meille kaikille, joita hirvittää nykyinen minidiktaattorien esiinmarssi ja itsekkäiden nationalististen populistipuolueiden politiikka.

Lopuksi

Kokonaisuutena voidaan kai todeta, että päivä oli hyvä Eurooppaan ja Euroopan unioniin uskoville, vaikka heti Unkari-äänestyksen jälkeen europarlamentaarikot mokailivat urakalla ja äänestivät kohutun tekijänoikeusdirektiivin puolesta. Sinänsä hyvää tarkoittava direktiivi tulee todennäköisesti johtamaan täysin päinvastaiseen lopputulokseen, mutta tästä voitte lukea enemmän vaikka Euroopan komissiossa neuvonantajana toimivan Aura Sallan ansiokkaasta kirjoituksesta.

PS. Oma kantani kellojensiirtelystä luopumiseen on tietysti pysyvään kesäaikaan siirtyminen.

]]>
4 http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260900-junckerin-viimeinen-linjapuhe-unkari-ja-artikla-7#comments Euroopan komissio Euroopan parlamentti Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Unkari Wed, 12 Sep 2018 18:47:50 +0000 Aku Aarva http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260900-junckerin-viimeinen-linjapuhe-unkari-ja-artikla-7
Taas kännissä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa <p>&nbsp;</p><p>EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kovassa humalassa NATO-huippukokouksessa. Minkä kokoluokan uutinen olisikaan jos kyseessä olisi Trump?</p><p>&nbsp;</p><p>Junckerin toilailut eivät kuitenkaan nostata uutisten paskamyrskyä. Mikseivät? Tämähän on mies, jolla on käytännössä kenties eniten valtaa koko Euroopassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mieleeni tulee muutamia syitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtamedia käsittelee Junckeria vähän kuin &rdquo;omana miehenään&rdquo;. Tämä on toimittajien pelkuruutta. EU:n diktaattorin moittiminen merkitsisi EU:n vastustamista, jota ei katsottaisi hyvällä monessakaan toimituksessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun huomaat, ketä ei kritisoida, huomaat kuka hallitsee. Tai ainakin missä hallitsee.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki olemme huomanneet, että länsimainen valtamedia kutsuu jatkuvasti Putinia ja Trumppia diktaattoreiksi (jollainen ainakin Putin taitaa monelta osin ollakin), mutta kuitenkin ilman suoraa demokraattista vaalia eliitin valtaan nostama EU:n aito tyranni Juncker saa olla vuodesta vuoteen valtamedian kritiikillä rauhassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten on tietämättömyyttä. Esimerkiksi Business Insider listasi Euroopan kymmenin &rdquo;mahtavinta miestä&rdquo;. Jucnker ei ollut edes listalla, eikä ole ikinä vastaavilla listoilla. Esimerkiksi Merkkelin ja Macronin nimet nostetaan sen sijaan usein esiin. Ovathan he vallassa omissa isoissa EU-jäsenvaltioissaan - ja heidät tunnetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin syy miksei Junckeria tunneta, lieneekin se, että häntä ei ole valittu kansanäänestyksellä tehtäväänsä. Juncker ei ole tehnyt näkyvää kampanjaa tai pyrkinyt näkyville, kuten muut poliitikot. Junckerin ei ole tarvinnut.</p><p>&nbsp;</p><p>Meidän kansalaisina ei ole ollut tarvetta seurata hänen poliittista toimintaansa ja pohtia äänestäisimmekö hänet johtoon. Hänet on valinnut EU-eliitti itse. Kansalta kysymättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Millaiseksi kutsutaan järjestelmää, jossa johtajat valitaan jopa vastoin kansan demokraattista tahtoa? (Esimerkiksi Puolan demokraattisesti valittu valtionjohto vastusti Donald Tuskin valintaa EU-presidentiksi, mutta EU-eliitti valitsi hänet silti.) EU-maiden lehdistössä sitä kutsutaan yhä yleensä &rdquo;demokratiaksi&rdquo;, jos siitä sitten edes ylipäänsä kirjoitetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä suomalaiselle politiikan toimittajalle Junckeria vastaan hyökkääminen ei ole kovin käytännöllistä, sillä suuri osa kansasta ei tiedä kuka hän edes on. Vaikka olisi syytä tietää. Yle ei lähetä suorana Junckerin vuosittaista EU:n liittovaltio -linjapuhetta koko kansalle, sillä sen kuuntelu nostaisi kansan EU-kriittisyyttä. Näin on lähes jokaisessa EU-maassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikan toimittajien hyökkäykset suunnataan oman maan vallassa oleviin ministereihin tai oppositiojohtajiin. Edes oman maan EU-komissaariakaan vastaan ei nähdä syytä käydä, sillä oman maan poliittisen teatterin ylläpitämisessä on jo työtä riittämiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta osa toimittajista pitää Junckeria vähän harmittomana. Tämä on ehkä suurimpia syitä miksei Suomessa yksikään &rdquo;maailman vapaimman lehdistön&rdquo; nerokas politiikan toimittaja koskaan moiti Junckeria, ainakaan mitenkään huomattavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Junckerinhan on oltava harmiton, sillä mitä siitä tulisi jos johdossamme olisikin mies, joka ajaa EU:n liittovaltiota, pitää rajoja ihmiskunnan huonoimpana keksintönä ja juuri juhli Marxin merkkipäivää julkisesti? Ja kaiken lisäksi tämä mies on kompuroiva vanha juoppo.</p><p>&nbsp;</p><p>Pysähdy hetkeksi pohtimaan asiaa. Juncker on ollut EU:ssa vallan ytimissä lähes koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Millainen EU oli kun Suomi liittyi siihen vuonna 1995 ja millainen se on tänä päivänä?</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta EU on tänä päivänä huomattavasti enemmän Junckerin näköinen kuin se oli vuonna 1995.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Älkääkä ymmärtäkö väärin, että osoitan sormella Junckeria ja annan hänelle mystistä merkitystä EU-liittovaltiokehityksessä.&nbsp;Juncker on oikeasti vain yksi monista.</p><p>&nbsp;</p><p>Jucnkerin kaltaiset melko kasvottomat EU-byrokraatit ovat saaneet johtaa Eurooppaa vapaasti ennen häntä (esim.Barroso) ja ehkä hänen jälkeensäkin, jos ihmiset suhtautuvat EU:hun yhtä kevyesti kuin tähänkin asti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun puhe oli aiemmin diktatuurista, tulisi jokaisen muistaa mitä käy, jos diktaattori ei enää olekaan &rdquo;se hauska punaviinistä tykkäävä fransmanni&rdquo;?</p><p>&nbsp;</p><p>Entä jos kansallisvaltiot antaisivat periksi ja EU:n yhdentyminen tulee pisteeseen, jossa EU:n korkeimmalla johtajalla on vapaat kädet tehdä mitä hän tahtoo?</p><p>&nbsp;</p><p>Pienilläkin asioilla voi olla erityistä huomionarvoa suuremmassa kokonaisuudessa. Jos vaikkapa presidentti Niinistö hoipertelisi kokouksesta toiseen humalassa, alkaisi pikkuhiljaa kansa vaatia hänen eroaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>EU-kansalaiset sen sijaan jostain syystä kiltisti hyväksyvät sen, että heidän edustajansa on päivästä toiseen kännissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Se on yksinkertainen ja selkeä todiste siitä, et EU:ssa on jotain hyvin perustavanlaatuista pielessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/pCbLIN56Gww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/pCbLIN56Gww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/MY_RgHjg3Bw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/MY_RgHjg3Bw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/XPgiI46FCDU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/XPgiI46FCDU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kovassa humalassa NATO-huippukokouksessa. Minkä kokoluokan uutinen olisikaan jos kyseessä olisi Trump?

 

Junckerin toilailut eivät kuitenkaan nostata uutisten paskamyrskyä. Mikseivät? Tämähän on mies, jolla on käytännössä kenties eniten valtaa koko Euroopassa.

 

Mieleeni tulee muutamia syitä.

 

Valtamedia käsittelee Junckeria vähän kuin ”omana miehenään”. Tämä on toimittajien pelkuruutta. EU:n diktaattorin moittiminen merkitsisi EU:n vastustamista, jota ei katsottaisi hyvällä monessakaan toimituksessa. 

 

Kun huomaat, ketä ei kritisoida, huomaat kuka hallitsee. Tai ainakin missä hallitsee.

 

Kaikki olemme huomanneet, että länsimainen valtamedia kutsuu jatkuvasti Putinia ja Trumppia diktaattoreiksi (jollainen ainakin Putin taitaa monelta osin ollakin), mutta kuitenkin ilman suoraa demokraattista vaalia eliitin valtaan nostama EU:n aito tyranni Juncker saa olla vuodesta vuoteen valtamedian kritiikillä rauhassa.

 

Sitten on tietämättömyyttä. Esimerkiksi Business Insider listasi Euroopan kymmenin ”mahtavinta miestä”. Jucnker ei ollut edes listalla, eikä ole ikinä vastaavilla listoilla. Esimerkiksi Merkkelin ja Macronin nimet nostetaan sen sijaan usein esiin. Ovathan he vallassa omissa isoissa EU-jäsenvaltioissaan - ja heidät tunnetaan.

 

Suurin syy miksei Junckeria tunneta, lieneekin se, että häntä ei ole valittu kansanäänestyksellä tehtäväänsä. Juncker ei ole tehnyt näkyvää kampanjaa tai pyrkinyt näkyville, kuten muut poliitikot. Junckerin ei ole tarvinnut.

 

Meidän kansalaisina ei ole ollut tarvetta seurata hänen poliittista toimintaansa ja pohtia äänestäisimmekö hänet johtoon. Hänet on valinnut EU-eliitti itse. Kansalta kysymättä.

 

Millaiseksi kutsutaan järjestelmää, jossa johtajat valitaan jopa vastoin kansan demokraattista tahtoa? (Esimerkiksi Puolan demokraattisesti valittu valtionjohto vastusti Donald Tuskin valintaa EU-presidentiksi, mutta EU-eliitti valitsi hänet silti.) EU-maiden lehdistössä sitä kutsutaan yhä yleensä ”demokratiaksi”, jos siitä sitten edes ylipäänsä kirjoitetaan.

 

Ehkä suomalaiselle politiikan toimittajalle Junckeria vastaan hyökkääminen ei ole kovin käytännöllistä, sillä suuri osa kansasta ei tiedä kuka hän edes on. Vaikka olisi syytä tietää. Yle ei lähetä suorana Junckerin vuosittaista EU:n liittovaltio -linjapuhetta koko kansalle, sillä sen kuuntelu nostaisi kansan EU-kriittisyyttä. Näin on lähes jokaisessa EU-maassa. 

 

Politiikan toimittajien hyökkäykset suunnataan oman maan vallassa oleviin ministereihin tai oppositiojohtajiin. Edes oman maan EU-komissaariakaan vastaan ei nähdä syytä käydä, sillä oman maan poliittisen teatterin ylläpitämisessä on jo työtä riittämiin. 

 

Toisaalta osa toimittajista pitää Junckeria vähän harmittomana. Tämä on ehkä suurimpia syitä miksei Suomessa yksikään ”maailman vapaimman lehdistön” nerokas politiikan toimittaja koskaan moiti Junckeria, ainakaan mitenkään huomattavasti.

 

Junckerinhan on oltava harmiton, sillä mitä siitä tulisi jos johdossamme olisikin mies, joka ajaa EU:n liittovaltiota, pitää rajoja ihmiskunnan huonoimpana keksintönä ja juuri juhli Marxin merkkipäivää julkisesti? Ja kaiken lisäksi tämä mies on kompuroiva vanha juoppo.

 

Pysähdy hetkeksi pohtimaan asiaa. Juncker on ollut EU:ssa vallan ytimissä lähes koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Millainen EU oli kun Suomi liittyi siihen vuonna 1995 ja millainen se on tänä päivänä?

 

Minusta EU on tänä päivänä huomattavasti enemmän Junckerin näköinen kuin se oli vuonna 1995. 

 

Älkääkä ymmärtäkö väärin, että osoitan sormella Junckeria ja annan hänelle mystistä merkitystä EU-liittovaltiokehityksessä. Juncker on oikeasti vain yksi monista.

 

Jucnkerin kaltaiset melko kasvottomat EU-byrokraatit ovat saaneet johtaa Eurooppaa vapaasti ennen häntä (esim.Barroso) ja ehkä hänen jälkeensäkin, jos ihmiset suhtautuvat EU:hun yhtä kevyesti kuin tähänkin asti.

 

Kun puhe oli aiemmin diktatuurista, tulisi jokaisen muistaa mitä käy, jos diktaattori ei enää olekaan ”se hauska punaviinistä tykkäävä fransmanni”?

 

Entä jos kansallisvaltiot antaisivat periksi ja EU:n yhdentyminen tulee pisteeseen, jossa EU:n korkeimmalla johtajalla on vapaat kädet tehdä mitä hän tahtoo?

 

Pienilläkin asioilla voi olla erityistä huomionarvoa suuremmassa kokonaisuudessa. Jos vaikkapa presidentti Niinistö hoipertelisi kokouksesta toiseen humalassa, alkaisi pikkuhiljaa kansa vaatia hänen eroaan. 

 

EU-kansalaiset sen sijaan jostain syystä kiltisti hyväksyvät sen, että heidän edustajansa on päivästä toiseen kännissä.

 

Se on yksinkertainen ja selkeä todiste siitä, et EU:ssa on jotain hyvin perustavanlaatuista pielessä.

 

 

https://www.youtube.com/watch?v=pCbLIN56Gww

https://www.youtube.com/watch?v=MY_RgHjg3Bw

https://www.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU 

 

]]>
100 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa#comments Donald Trump EU-komissio EU-kriittisyys Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Fri, 13 Jul 2018 08:35:53 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa
EU27:n integraatio syvenee ja budjetti kasvaa - mitä tekee Suomi? http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi <p>Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona 2.5.2018 EU:lle vuosiksi 2021-2027 pitkän aikavälin talousarviota (MFF). Budjetin kooksi komissio esittää noin <strong>1 135 miljardia euroa</strong> (v. 2018 hintatasolla) eli <strong>1,11 % Brexitin jälkeisen EU27:n bruttokansantulosta</strong>. Nykyisin budjetti on ollut keskimäärin 1 %:n verran EU28:n bruttokansantulosta ja kokonaiskasvun arvioidaan olevan noin 12 miljardin euron verran.</p><p><strong>Budjettia halutaan siis kasvattaa </strong>- vaikka Brexit eli nettomaksaja Iso-Britannian EU-ero lähestyy ja jo nykyisellään monissa EU-jäsenmaissa populistiset puolueet syyttävät Euroopan unionia kansallisvaltioiden rahojen varastamisesta. On todennäköistä, että myös Suomen maksuosuus kasvaisi nykyisestään, mutta taakanjako tarkentuu vasta maataloustukien ja koheesiorahojen jakoperiaatteista päättämisen jälkeen. Vaikka Suomi ei ole EU:n suurimpia nettomaksajia vaan itseasiassa toiseksi pienin, niin tasaisen taakanjaon mukaan Suomen nettomaksuosuus kasvaisi noin 220 miljoonalla eurolla.</p><p><strong>Kuulostaako pahalta? Onko tässä mitään järkeä?</strong></p><p>Paljonkin. Euroopan komission budjettiesityksessä merkittävä osa kasvusta johtuu tehtävistä, joita jäsenmaat - Suomi mukaanlukien - ovat vaatineet EU:n kannettavaksi. Näihin lukeutuvat muun muassa rajavalvonnan ja yhteisen puolustuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden liikkuvuutta lisäävän Erasmus+-ohjelman budjetin tuplaaminen. Äärimmäisen tärkeitä kansalaisten arkeen vaikuttavia investointeja, jotka kannattaa tehdä yhdessä eikä kansallisella tasolla.</p><p>Lisäksi komissio esittää leikkauksia ja muutoksia rahoitusperusteisiin. Komissio haluaa yhdistää Euroopan kehitysrahaston EU:n talousarvioon ja mahdollistaa siten rahoituksen kohdentamisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin aiempaa notkeammin. Komissio esittää myös maataloustukien ja koheesiorahojen leikkausta noin viidellä prosentilla, jolloin maataloustukien osuus EU-budjetista laskisi alle kolmannekseen (vihdoin). Myös EU:n ohjelmien määrää aiotaan supistaa ja siten vähentää rahoituksen hakukierroksia ja byrokratiaa Brysselissä.&nbsp;</p><p><strong>Suomen ja kaikkien demokraattisten EU-jäsenmaiden kannalta budjettiesityksen tärkein uudistus on rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitominen toisiinsa. </strong>Puolan ja Unkarin kaltaisten oikeusvaltioperiaateetta uhkaavien maiden toimintaan voidaan esityksen pohjalta puuttua määräenemmistöpäätöksillä yksimielisyyden sijasta. Jatkossa rahoitusta voidaan leikata mailta, jotka eivät kunnioita eurooppalaisia arvoja.&nbsp;</p><p>Hyvin karkeasti arvioiden yksittäisen suomalaisen nettomaksuosuus Euroopan unionille kasvaisi esityksen pohjalta noin 10 eurolla vuodessa. Yhteensä yksittäinen suomalainen maksaisi siit jatkossa noin 100 euroa EU:lle. Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista - tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen.&nbsp;</p><p>Henkilökohtaisesti pidän komission ehdotusta hyvänä, mutten odota sen toteutuvan sellaisenaan. Budjetti on melko kireällä otteella toteutettu ja uudistushenkinen esitys komissiolta, joka haluaa aidosti nähdä Euroopan unionin kehittyvän yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi työkaluksi jäsenmailleen. Matka esityksestä uudeksi budjetiksi on kuitenkin pitkä ja pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät kykene erottamaan metsää puilta vaan takertuvat korotukseen huomioimatta mitä investoinnilla saadaan.<br /><br />PS. Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen, euron ja Euroopan unionin ylläpitämän vakauden ansiosta&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona 2.5.2018 EU:lle vuosiksi 2021-2027 pitkän aikavälin talousarviota (MFF). Budjetin kooksi komissio esittää noin 1 135 miljardia euroa (v. 2018 hintatasolla) eli 1,11 % Brexitin jälkeisen EU27:n bruttokansantulosta. Nykyisin budjetti on ollut keskimäärin 1 %:n verran EU28:n bruttokansantulosta ja kokonaiskasvun arvioidaan olevan noin 12 miljardin euron verran.

Budjettia halutaan siis kasvattaa - vaikka Brexit eli nettomaksaja Iso-Britannian EU-ero lähestyy ja jo nykyisellään monissa EU-jäsenmaissa populistiset puolueet syyttävät Euroopan unionia kansallisvaltioiden rahojen varastamisesta. On todennäköistä, että myös Suomen maksuosuus kasvaisi nykyisestään, mutta taakanjako tarkentuu vasta maataloustukien ja koheesiorahojen jakoperiaatteista päättämisen jälkeen. Vaikka Suomi ei ole EU:n suurimpia nettomaksajia vaan itseasiassa toiseksi pienin, niin tasaisen taakanjaon mukaan Suomen nettomaksuosuus kasvaisi noin 220 miljoonalla eurolla.

Kuulostaako pahalta? Onko tässä mitään järkeä?

Paljonkin. Euroopan komission budjettiesityksessä merkittävä osa kasvusta johtuu tehtävistä, joita jäsenmaat - Suomi mukaanlukien - ovat vaatineet EU:n kannettavaksi. Näihin lukeutuvat muun muassa rajavalvonnan ja yhteisen puolustuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden liikkuvuutta lisäävän Erasmus+-ohjelman budjetin tuplaaminen. Äärimmäisen tärkeitä kansalaisten arkeen vaikuttavia investointeja, jotka kannattaa tehdä yhdessä eikä kansallisella tasolla.

Lisäksi komissio esittää leikkauksia ja muutoksia rahoitusperusteisiin. Komissio haluaa yhdistää Euroopan kehitysrahaston EU:n talousarvioon ja mahdollistaa siten rahoituksen kohdentamisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin aiempaa notkeammin. Komissio esittää myös maataloustukien ja koheesiorahojen leikkausta noin viidellä prosentilla, jolloin maataloustukien osuus EU-budjetista laskisi alle kolmannekseen (vihdoin). Myös EU:n ohjelmien määrää aiotaan supistaa ja siten vähentää rahoituksen hakukierroksia ja byrokratiaa Brysselissä. 

Suomen ja kaikkien demokraattisten EU-jäsenmaiden kannalta budjettiesityksen tärkein uudistus on rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitominen toisiinsa. Puolan ja Unkarin kaltaisten oikeusvaltioperiaateetta uhkaavien maiden toimintaan voidaan esityksen pohjalta puuttua määräenemmistöpäätöksillä yksimielisyyden sijasta. Jatkossa rahoitusta voidaan leikata mailta, jotka eivät kunnioita eurooppalaisia arvoja. 

Hyvin karkeasti arvioiden yksittäisen suomalaisen nettomaksuosuus Euroopan unionille kasvaisi esityksen pohjalta noin 10 eurolla vuodessa. Yhteensä yksittäinen suomalainen maksaisi siit jatkossa noin 100 euroa EU:lle. Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista - tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen. 

Henkilökohtaisesti pidän komission ehdotusta hyvänä, mutten odota sen toteutuvan sellaisenaan. Budjetti on melko kireällä otteella toteutettu ja uudistushenkinen esitys komissiolta, joka haluaa aidosti nähdä Euroopan unionin kehittyvän yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi työkaluksi jäsenmailleen. Matka esityksestä uudeksi budjetiksi on kuitenkin pitkä ja pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät kykene erottamaan metsää puilta vaan takertuvat korotukseen huomioimatta mitä investoinnilla saadaan.

PS. Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen, euron ja Euroopan unionin ylläpitämän vakauden ansiosta 

]]>
13 http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi#comments Euroopan komissio Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Rahoituskehys Wed, 02 May 2018 13:16:13 +0000 Aku Aarva http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi
Junckerin yhtälö http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254476-junckerin-yhtalo <p><em><strong>&quot;Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi.&quot;</strong></em></p><p>Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta valitettavasti lupaamalla tehdä &quot;mitä pitäisi tehdä&quot;&nbsp; ei tule valituksi edes ensimmäistä kertaa.</p><p>Jotta voisi tehdä &quot;mitä pitäisi tehdä&quot;,&nbsp; pitää ensin luvata äänestäjille tekevänsä sellaista &quot;mitä ei pitäisi tehdä&quot; ja sitten kun tulee valituksi pitää pettää äänestäjät tekemällä sitä &quot;mitä pitäisi tehdä&quot;.</p><hr /><p>Oikeastaan, vaikka kaikki tietää &quot;mitä pitäisi tehdä&quot; ja siis myös sen mitä ei saa kansalle luvata, kukaan ei tiedä etukäteen mitä kansalle oikeastaan pitäisi luvata. Jokainen puolue tietenkin yrittää parhaansa mukaan arvata millä valheilla tällä kertaa pääsee päättämään asioista.</p><hr /><p>Vain yksi puolue voi arvata oikein sen millä valheilla kansa saadaan seuraavan&nbsp; kerran huijattua. Yleensä oppositiopuolueet pärjäävät siinä valehtelukilpailussa paremmin kuin hallituspuolueet, koska he voivat syyttää hallitusta kaikesta, riippumatta siitä onko hallitus tehnyt sitä &quot;mitä&nbsp; olisi pitänyt tehdä&quot;, vai sitä &quot;mitä&nbsp; ei olisi pitänyt tehdä&quot;.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi."

Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta valitettavasti lupaamalla tehdä "mitä pitäisi tehdä"  ei tule valituksi edes ensimmäistä kertaa.

Jotta voisi tehdä "mitä pitäisi tehdä",  pitää ensin luvata äänestäjille tekevänsä sellaista "mitä ei pitäisi tehdä" ja sitten kun tulee valituksi pitää pettää äänestäjät tekemällä sitä "mitä pitäisi tehdä".


Oikeastaan, vaikka kaikki tietää "mitä pitäisi tehdä" ja siis myös sen mitä ei saa kansalle luvata, kukaan ei tiedä etukäteen mitä kansalle oikeastaan pitäisi luvata. Jokainen puolue tietenkin yrittää parhaansa mukaan arvata millä valheilla tällä kertaa pääsee päättämään asioista.


Vain yksi puolue voi arvata oikein sen millä valheilla kansa saadaan seuraavan  kerran huijattua. Yleensä oppositiopuolueet pärjäävät siinä valehtelukilpailussa paremmin kuin hallituspuolueet, koska he voivat syyttää hallitusta kaikesta, riippumatta siitä onko hallitus tehnyt sitä "mitä  olisi pitänyt tehdä", vai sitä "mitä  ei olisi pitänyt tehdä".

 

]]>
17 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254476-junckerin-yhtalo#comments Jean-Claude Juncker Vaalilupaukset Fri, 27 Apr 2018 05:09:18 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254476-junckerin-yhtalo
Aprillipäivä? - "Fortum ei välttele veroja, eikä Irlanti ole veroparatiisi" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi <p><strong>Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.</strong></p><p>Iltalehden <a href="http://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">paljastuksen mukaan</a> Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa.&nbsp;</p><p>Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa.&nbsp;</p><p><strong>ILTALEHDEN HAASTATTELEMA</strong> Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">tuoreeltaan</a>, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.</p><p>Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.</p><p>Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.</p><p>Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on?&nbsp;</p><p>Mistä hitosta tässä oikein on kyse?</p><p>No taikuudesta tietenkin.&nbsp;Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.</p><p><strong>EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA</strong> vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt.&nbsp;Tosin eipä tuolta <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712052200583376_pi.shtml">mustalta listalta</a> löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.</p><p>Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker<strong>&nbsp;</strong>on itse <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/697304/Luxemburgin+verosopimukset+kummittelevat+Junckerille">ollut tekemässä</a> salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.</p><p>Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">salaisia sopimuksia</a> muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">maksaa</a> vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan?&nbsp;Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse?&nbsp;</p><p><strong>KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET</strong> osoittavat, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e">yritykset maksavat</a> Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä &quot;Double Irish&quot;.&nbsp;Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin..&nbsp;</p><p>Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa.&nbsp;Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään.&nbsp;Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään.&nbsp;Se on yleistä ja ennen kaikkea&nbsp; täysin laillista.</p><p>Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.&nbsp;En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.</p><p>Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.</p><p>Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähde:<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml"> Iltalehti -&nbsp;Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa</a>&nbsp;</em><em><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">- maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Iltalehden paljastuksen mukaan Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa. 

Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa. 

Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa. 

Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa. 

ILTALEHDEN HAASTATTELEMA Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen tuoreeltaan, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.

Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.

Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan. 

Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.

Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on? 

Mistä hitosta tässä oikein on kyse?

No taikuudesta tietenkin. Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.

EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.

Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt. Tosin eipä tuolta mustalta listalta löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.

Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on itse ollut tekemässä salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.

Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee salaisia sopimuksia muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten maksaa vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan? Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse? 

KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä "Double Irish". Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin.. 

Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa. Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään. Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään. Se on yleistä ja ennen kaikkea  täysin laillista.

Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.

Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.

Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.

 

Lähde: Iltalehti - Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa - maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa

 

 

 

 

]]>
46 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi#comments Kotimaa Fortum Irlanti Jean-Claude Juncker Mika Lintilä Veronkierto Fri, 23 Mar 2018 04:31:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi
Arvovalta ja EU http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248376-arvovalta-ja-eu <p><strong>Eduskunnan arvovalta kuulemma menee kännäämisestä ja kourimisesta. Väite kuulostaa liioittelulta. Ikään kuin ihmiset kuvittelisivat, ettei eduskunnassa ole kännätty ja kourittu. Ylipäätään <a href="https://www.is.fi/tyoelama/art-2000005295923.html">poliitikkoja ei arvosteta </a>ennestäänkään.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Minä olen aina kuvitellut edellä mainitusti, eikä siihen ole tarvinnut kuin seurata uutisia. Muutamin esimerkein: eduskunnassa välillä vedetään kovia nesteitä päätyyn asti ja haetaan niistä myös vauhtia työhön <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000002825974.html">[1] </a><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482767.html">[2]</a> sekä <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005500679.html">kouritaan naisia</a>. 70-luvulla oli kuulemma tunnettu &quot;Neliveto-Sarakka&quot;, eikä Kekkonenkaan huulet kuivana aina ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos arvovalta on jo mennyt, voiko se mennä enää? Pitääkö erota?</p><p>&nbsp;</p><p>Pitääkö töissä juopottelevan veronkiertäjän erota työstään, jos on EU-komission puheenjohtaja? Ei tarvitse, koska homma on poliitikkojen hallussa ja EU on niin tärkeä juttu, että sitä pitää johtaa päissään. Eikä EU toisaalta osaa päättää, kuka hommat hoitaisi, ellei luxemburgilainen kompromissikomissaari tai kabinettien eteläeurooppalaisen liittouman suosikki.</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU">Esimerkki 1, </a><a href="https://www.youtube.com/watch?v=nnungvfUXSI">esimerkki 2, </a><a href="https://www.youtube.com/watch?v=v4G6KyKx7pk">esimerkkejä 3</a><a href="https://www.youtube.com/watch?v=nnungvfUXSI">. </a>Jean-Claude Juncker, kaikkien janoisten sankari.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan arvovalta kuulemma menee kännäämisestä ja kourimisesta. Väite kuulostaa liioittelulta. Ikään kuin ihmiset kuvittelisivat, ettei eduskunnassa ole kännätty ja kourittu. Ylipäätään poliitikkoja ei arvosteta ennestäänkään.

 

Minä olen aina kuvitellut edellä mainitusti, eikä siihen ole tarvinnut kuin seurata uutisia. Muutamin esimerkein: eduskunnassa välillä vedetään kovia nesteitä päätyyn asti ja haetaan niistä myös vauhtia työhön [1] [2] sekä kouritaan naisia. 70-luvulla oli kuulemma tunnettu "Neliveto-Sarakka", eikä Kekkonenkaan huulet kuivana aina ollut.

 

Jos arvovalta on jo mennyt, voiko se mennä enää? Pitääkö erota?

 

Pitääkö töissä juopottelevan veronkiertäjän erota työstään, jos on EU-komission puheenjohtaja? Ei tarvitse, koska homma on poliitikkojen hallussa ja EU on niin tärkeä juttu, että sitä pitää johtaa päissään. Eikä EU toisaalta osaa päättää, kuka hommat hoitaisi, ellei luxemburgilainen kompromissikomissaari tai kabinettien eteläeurooppalaisen liittouman suosikki.

Esimerkki 1, esimerkki 2, esimerkkejä 3. Jean-Claude Juncker, kaikkien janoisten sankari.

]]>
0 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248376-arvovalta-ja-eu#comments Alkoholismi EU Jean-Claude Juncker Juopottelu Sat, 30 Dec 2017 19:44:57 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248376-arvovalta-ja-eu
Uudelleensyntynyt Jeltsin käänsi EU-parlamentarismin ylösalaisin http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239671-uudelleensyntynyt-jeltsin-kaansi-eu-parlamentarismin-ylosalaisin <p>EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on jälleen kerran väläyttänyt. Hän pitää EU-parlamenttia naurettavana. Viimeisimmästä edesottamuksesta uutisoivat tänään lukuisat mediat. Syynä tähän Junckerin edesottamukseen oli europarlamentaarikkojen heikko osallistuminen tämänaamuiseen istuntoon, jossa oli tarkoituksena, komission läsnä ollessa, esitellä puheenjohtajuuttaan päättäneen Maltan aikaansaannoksia. Juncker kertoi Maltan pääministerin puheen jälkeen pitävänsä EU-parlamenttia naurettavana.</p><p>EU-parlamentin puhemies muistutti Junckeria, että parlamentti ei vastaa komissiolle, vaan päinvastoin.</p><p>Junckerin nuhdepuhe sortui lapsellisuuksiin hänen uhatessaan olla koskaan enää osallistumatta vastaaviin tapaamisiin. Lisäksi Juncker piti mustasukkaisuutensa paljastaen varmana, että Merkel tai Macron olisivat vetäneet salin täyteen yleisöä.</p><p>Jo vuosien ajan on kiertänyt tietoja Junckerin erikoisesta käytöksestä eri virallisissa yhteyksissä.</p><p>Eräänä selityksenä kummalliseen käyttäytymiseen on pidetty Junckerin kosteiksi tiedettyjä viehtymyksiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on jälleen kerran väläyttänyt. Hän pitää EU-parlamenttia naurettavana. Viimeisimmästä edesottamuksesta uutisoivat tänään lukuisat mediat. Syynä tähän Junckerin edesottamukseen oli europarlamentaarikkojen heikko osallistuminen tämänaamuiseen istuntoon, jossa oli tarkoituksena, komission läsnä ollessa, esitellä puheenjohtajuuttaan päättäneen Maltan aikaansaannoksia. Juncker kertoi Maltan pääministerin puheen jälkeen pitävänsä EU-parlamenttia naurettavana.

EU-parlamentin puhemies muistutti Junckeria, että parlamentti ei vastaa komissiolle, vaan päinvastoin.

Junckerin nuhdepuhe sortui lapsellisuuksiin hänen uhatessaan olla koskaan enää osallistumatta vastaaviin tapaamisiin. Lisäksi Juncker piti mustasukkaisuutensa paljastaen varmana, että Merkel tai Macron olisivat vetäneet salin täyteen yleisöä.

Jo vuosien ajan on kiertänyt tietoja Junckerin erikoisesta käytöksestä eri virallisissa yhteyksissä.

Eräänä selityksenä kummalliseen käyttäytymiseen on pidetty Junckerin kosteiksi tiedettyjä viehtymyksiä.

]]>
4 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239671-uudelleensyntynyt-jeltsin-kaansi-eu-parlamentarismin-ylosalaisin#comments EU-parlamentti Euroopan komissio Jean-Claude Juncker Kosteusvauriot Tue, 04 Jul 2017 15:38:21 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239671-uudelleensyntynyt-jeltsin-kaansi-eu-parlamentarismin-ylosalaisin
Komission puheenjohtaja Juncker: Britannian Theresa May elää toisella Galaksilla http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236459-komission-puheenjohtaja-juncker-britannian-theresa-may-elaa-toisella-galaksilla <p><strong>Erään suhteen loppu</strong></p><p><em>Britannia ja EU 50 vuotta</em></p><p>*</p><p>Vapunjälkeisenä ensimmäisenä aamuna kahvipöydässä silmään sattuu melkein peräkkäisiltä sivuilta Aamulehdestä (2.5.2017) tällaiset ääripäät.&nbsp; Erään suhteen alku ja loppu.&nbsp;</p><p>He vain &rdquo;<em>kasvoivat erilleen</em>&rdquo;.</p><p>*</p><p><strong>Aamulehti 50 vuotta sitten eli 2.5.1967:</strong></p><p><strong>&rdquo;Eglanti anoo EEC:hen</strong></p><p>Päätös uuvuttavan harkinnan jälkeen.&nbsp; Englanti aikoo anoa uudelleen jäsenyyttä Euroopan talousyhteisössä, ilmoitti pääministeri <strong>Harold Wilson</strong> parlamentissa tiistaina vain muutamia tunteja sen&nbsp; jälkeen kun hallitus oli tehnyt lopullisen päätöksen asiassa.</p><p>Wilson sanoi että hallitus teki päätöksen &rdquo;<em>uuvuttavan tarkastelun</em>&rdquo; jälkeen, joka seurasi hänen ja ulkoministeri <strong>George Brownin</strong> aikaisemmin tänä vuonna kuutosmaiden johtajien kanssa käymiä keskusteluja.</p><p>&rdquo;<em>Rooman sopimukseen olemme koko ajan ottaneet sen asenteen, että sopimus sinänsä ei ole esteenä&rdquo;</em>, sanoi Harlod Wilson.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong><em>PS.&nbsp; Ranskan presidentti Charles de Gaulle</em></strong><em> torppasi Britannian jäsenyyden tuolloin, ja niin se &rdquo;pääsi&rdquo; EEC:n jäseneksi vasta 1973, ja silloinkin sen jälkeen, kun ensin Ranskassa järjestettiin vuonna 1972 kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Tanskan ja Norjan jäsenyydestä; äänestäjistä 68,32&nbsp;% kannatti maiden liittymistä EEC:hen.&nbsp; Norjalaiset itse hylkäsivät jäsenyyden kansanäänestyksessä.&nbsp; Mutta Britannian EEC/EU &ndash;jäsenyys järjestyi vasta &rdquo;ulkoistetun kansanäänestyksen&rdquo; jälkeen&hellip; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_laajentuminen"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_laajentuminen</u></a> </em></p><p>*</p><p><strong>Aamulehti tänään 2.5.2017:</strong></p><p>&rdquo;LUONNEHDINTA</p><p><strong>&rdquo;Juncker pitää Mayta harhaisena</strong></p><p><strong>Helsinki</strong>. EU-komission puheenjohtaja <strong>Jean-Claude Juncker</strong> on luonnehtinut Britannian EU_eroa ajavaa pääministeriä <strong>Theresa Mayta</strong> harhaiseksi. &nbsp;Asiasta kertoo muun muassa <em>Telegraph-</em>lehti.&nbsp; Lehti perustaa juttunsa saksalaisen <em>Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitungille</em> vuodettuihin tietoihin Junckerin ja Mayn yhteisestä illallisesta Lontoossa viime viikolla.</p><p>Illallinen oli ilmeisesti fiasko.&nbsp; Juncker kertoi illallisen jälkeen liittokansleri <strong>Angela Merkelille</strong>, että May on tyystin &rdquo;<em>eri galaksilla</em>&rdquo;.&nbsp; Lehden mukaan May olisi sanonut Junckerille, ettei brittien tarvitse maksaa EU:n vaatimaa kymmenien miljardien erorahaa, koska EU-sopimukset eivät sitä edellytä.&nbsp; Junckerin valtuuskunta vastasi, ettei EU ole mikään golf-klubi, josta voi erota noin vain.</p><p>-Mitä enemmän kuulen, sitä skeptisemmäksi muutun, Juncker sanoi, kun kuunteli Mayn vaatimuksia.</p><p>Mayn sanotaan tehneen EU-komissiolle selväksi, että hän odottaa tulevansa uudelleenvalituksi kesän parlamenttivaaleissa. <strong>STT</strong>&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Lähde: FAZ, 30.4.2017</strong>; <a href="http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/brexit/eu-kommission-skeptisch-vor-brexit-verhandlungen-14993673.html"><u>http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/brexit/eu-kommission-skeptisch-vor-brexit-verhandlungen-14993673.html</u></a></p><p>FAZ&acute;in mukaan Juncker totesi Merkelille puhelimessa antaessaan raporttia illaallistapaamisestaan Mayn kanssa mm.:</p><p><em>&rdquo;Wie die F.A.S. weiter schreibt, telefonierte Juncker am Morgen nach dem Dinner mit Bundeskanzlerin Angela Merkel. Er teilte ihr seine Einschätzung mit, dass May in einer anderen Galaxie lebe und sich lauter&nbsp; Illusionen mache. Merkel nahm daraufhin eine Passage in ihre Regierungserklärung am Donnerstag zum Brexit-Gipfel der EU auf, in der sie davor warnte, dass sich &bdquo;einige in Großbritannien&ldquo; noch &bdquo;Illusionen machen</em>&ldquo;.&rdquo;</p><p>Kääntynee: &hellip; <strong>että May elää toisessa Galaksissa ja on illuusioiden vallassa</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Telegraph</strong> kertoi vappuna (1.5.2017) osapuolten tapaamisesta, osin saksalaislehden tietojen perusteella:</p><p>&rdquo;Saksalainen sanomalehti kertoi, että keskiviikkoisen illallisen jälkeen <strong>herra Juncker syytti Theresa Mayta </strong>siitä, että tämä oli &quot;<em>petkuttanut</em>&quot; ja totesi, että Brexit-neuvottelujen epäonnistuminen oli nyt &quot;todennäköisempää&quot;.<br /><br />Saksalaisen sanomalehden <em>Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitungin </em>mukaan Juncker kertoi Mayille, &quot;<em>lähden Downing Streetiltä 10 kertaa epäilevämpänä kuin mitä olin ennen.&quot;</em></p><p>Lähde: <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/2017/05/01/jean-claude-juncker-says-theresa-may-deluded-scathing-call-angela/"><u>http://www.telegraph.co.uk/news/2017/05/01/jean-claude-juncker-says-theresa-may-deluded-scathing-call-angela/</u></a></p><p>*</p><p>Ison-Britannian perussopimusvelan määräksi lasketaan Komission taholla noin <strong>60-65 miljardia euroa</strong>.</p><p>Mahdollisesti arvioitavissa oleva Suomen osuus siitä lienee noin 650-700 miljoonaa &euro;.</p><p>*</p><p>PS</p><p><strong>Valovuodet</strong></p><p>Voitaneen todeta, että varsin usein &rdquo;puolisot&rdquo; kasvavat erilleen, mutta että toinen siirtyy &quot;vieraaseen Galaksiin&quot; lienee jo harvinaisempaa.</p><p>Kun EU:n jäsenneuvotteluprosessi Turkin kanssa tunnetulla tavalla takkuilee, tekisi eetvarttia tietää, <strong>kumpi nyt on Brysselin horisontista kauempana Ankara vai Lontoo</strong>?&nbsp;</p><p>Veikkaisinpa hazardina, että Lontoo, koska en ole kuullut enkä lukenut, että EU:n arvovaltaiselta taholta olisi todettu <strong>Erdoganin Turkin </strong>vielä &rdquo;etääntyneen&rdquo; sentään valovuosien takaisiin tiloihin, toiselle Galaksille.</p><p>Aikoihimpa olemme eläneet.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erään suhteen loppu

Britannia ja EU 50 vuotta

*

Vapunjälkeisenä ensimmäisenä aamuna kahvipöydässä silmään sattuu melkein peräkkäisiltä sivuilta Aamulehdestä (2.5.2017) tällaiset ääripäät.  Erään suhteen alku ja loppu. 

He vain ”kasvoivat erilleen”.

*

Aamulehti 50 vuotta sitten eli 2.5.1967:

”Eglanti anoo EEC:hen

Päätös uuvuttavan harkinnan jälkeen.  Englanti aikoo anoa uudelleen jäsenyyttä Euroopan talousyhteisössä, ilmoitti pääministeri Harold Wilson parlamentissa tiistaina vain muutamia tunteja sen  jälkeen kun hallitus oli tehnyt lopullisen päätöksen asiassa.

Wilson sanoi että hallitus teki päätöksen ”uuvuttavan tarkastelun” jälkeen, joka seurasi hänen ja ulkoministeri George Brownin aikaisemmin tänä vuonna kuutosmaiden johtajien kanssa käymiä keskusteluja.

Rooman sopimukseen olemme koko ajan ottaneet sen asenteen, että sopimus sinänsä ei ole esteenä”, sanoi Harlod Wilson.”

*

PS.  Ranskan presidentti Charles de Gaulle torppasi Britannian jäsenyyden tuolloin, ja niin se ”pääsi” EEC:n jäseneksi vasta 1973, ja silloinkin sen jälkeen, kun ensin Ranskassa järjestettiin vuonna 1972 kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Tanskan ja Norjan jäsenyydestä; äänestäjistä 68,32 % kannatti maiden liittymistä EEC:hen.  Norjalaiset itse hylkäsivät jäsenyyden kansanäänestyksessä.  Mutta Britannian EEC/EU –jäsenyys järjestyi vasta ”ulkoistetun kansanäänestyksen” jälkeen… https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_laajentuminen

*

Aamulehti tänään 2.5.2017:

”LUONNEHDINTA

”Juncker pitää Mayta harhaisena

Helsinki. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on luonnehtinut Britannian EU_eroa ajavaa pääministeriä Theresa Mayta harhaiseksi.  Asiasta kertoo muun muassa Telegraph-lehti.  Lehti perustaa juttunsa saksalaisen Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitungille vuodettuihin tietoihin Junckerin ja Mayn yhteisestä illallisesta Lontoossa viime viikolla.

Illallinen oli ilmeisesti fiasko.  Juncker kertoi illallisen jälkeen liittokansleri Angela Merkelille, että May on tyystin ”eri galaksilla”.  Lehden mukaan May olisi sanonut Junckerille, ettei brittien tarvitse maksaa EU:n vaatimaa kymmenien miljardien erorahaa, koska EU-sopimukset eivät sitä edellytä.  Junckerin valtuuskunta vastasi, ettei EU ole mikään golf-klubi, josta voi erota noin vain.

-Mitä enemmän kuulen, sitä skeptisemmäksi muutun, Juncker sanoi, kun kuunteli Mayn vaatimuksia.

Mayn sanotaan tehneen EU-komissiolle selväksi, että hän odottaa tulevansa uudelleenvalituksi kesän parlamenttivaaleissa. STT

*

Lähde: FAZ, 30.4.2017; http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/brexit/eu-kommission-skeptisch-vor-brexit-verhandlungen-14993673.html

FAZ´in mukaan Juncker totesi Merkelille puhelimessa antaessaan raporttia illaallistapaamisestaan Mayn kanssa mm.:

”Wie die F.A.S. weiter schreibt, telefonierte Juncker am Morgen nach dem Dinner mit Bundeskanzlerin Angela Merkel. Er teilte ihr seine Einschätzung mit, dass May in einer anderen Galaxie lebe und sich lauter  Illusionen mache. Merkel nahm daraufhin eine Passage in ihre Regierungserklärung am Donnerstag zum Brexit-Gipfel der EU auf, in der sie davor warnte, dass sich „einige in Großbritannien“ noch „Illusionen machen“.”

Kääntynee: … että May elää toisessa Galaksissa ja on illuusioiden vallassa.

*

Telegraph kertoi vappuna (1.5.2017) osapuolten tapaamisesta, osin saksalaislehden tietojen perusteella:

”Saksalainen sanomalehti kertoi, että keskiviikkoisen illallisen jälkeen herra Juncker syytti Theresa Mayta siitä, että tämä oli "petkuttanut" ja totesi, että Brexit-neuvottelujen epäonnistuminen oli nyt "todennäköisempää".

Saksalaisen sanomalehden Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitungin mukaan Juncker kertoi Mayille, "lähden Downing Streetiltä 10 kertaa epäilevämpänä kuin mitä olin ennen."

Lähde: http://www.telegraph.co.uk/news/2017/05/01/jean-claude-juncker-says-theresa-may-deluded-scathing-call-angela/

*

Ison-Britannian perussopimusvelan määräksi lasketaan Komission taholla noin 60-65 miljardia euroa.

Mahdollisesti arvioitavissa oleva Suomen osuus siitä lienee noin 650-700 miljoonaa €.

*

PS

Valovuodet

Voitaneen todeta, että varsin usein ”puolisot” kasvavat erilleen, mutta että toinen siirtyy "vieraaseen Galaksiin" lienee jo harvinaisempaa.

Kun EU:n jäsenneuvotteluprosessi Turkin kanssa tunnetulla tavalla takkuilee, tekisi eetvarttia tietää, kumpi nyt on Brysselin horisontista kauempana Ankara vai Lontoo

Veikkaisinpa hazardina, että Lontoo, koska en ole kuullut enkä lukenut, että EU:n arvovaltaiselta taholta olisi todettu Erdoganin Turkin vielä ”etääntyneen” sentään valovuosien takaisiin tiloihin, toiselle Galaksille.

Aikoihimpa olemme eläneet.

*

]]>
18 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236459-komission-puheenjohtaja-juncker-britannian-theresa-may-elaa-toisella-galaksilla#comments Brexit EU Jean-Claude Juncker Recep Tayyip Erdoğan Theresa May Tue, 02 May 2017 07:12:49 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236459-komission-puheenjohtaja-juncker-britannian-theresa-may-elaa-toisella-galaksilla